Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Saunan historiaa ja nykypäivää

Suomi on saunakulttuurin suurvalta, vaikka sauna ei supisuomalainen keksintö olekaan. Suomessa on vajaa kolme miljoonaa saunaa, joten kaikki suomalaiset mahtuisivat saunan lauteille samanaikaisesti – esim. juhannusaattona kello 17. Suomalaisten kokemus saunoista on ehkä jopa noin 10 000 vuotta vanha. Koko sinä aikana, kun Suomi on ollut asuttavissa jääkauden päättymisen jälkeen, on täällä myös saunottu!

Kaikki alkoi kivikautisesta maakuoppasaunasta
Kivikaudella elettiin metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä, eli elämäntapa oli liikkuvaa. Jatkuvaan asuinpaikan vaihtoon sopi hyvin nopeasti pystytettävä ja helposti siirrettävä maakuoppasauna.

Maahan kaivettiin pyöreä kuoppa. Kuopan ylle taivutettiin kaarelle ohuet puusalot, joiden päälle levitettiin eläinten taljoja, syntyi huppumainen teltta.

Kuva: Pekka E Tommila

Kuopan pohjalle koottiin kivikasa, jonka sisälle ladotut puut palaessaan lämmittivät ”kiukaan”. Jo tuossa oli löylynheitto mahdollista, eli kylpijä pystyi itse säätelemään lämpö- ja kosteusolosuhteet.

Kun elämäntapa vähitellen kivikauden lopulla rauhoittui alkeellisen maanviljelyn ja pienkarjanhoidon alkamisen myötä, asetuttiin asumaan pysyvämmin. Tällöin myös sauna alkoi vakiintua, asettua yhteen paikkaan. Saunan rakentamisessa huomattiin rinnemaaston edullisuus. Kun esimerkiksi järven tai joen rantatörmään kaivettiin kolme seinää maan sisään, niin tarvitsi rakentaa vain yksi ulkoseinä, syntyi ”maasauna”. Ovensuun kiuas oli vanhanmallinen sisään savuava kivikasa. Peräseinälle saatettiin laittaa halkaistu tukki lauteeksi.

Sauna nousee maan pinnalle
Seuraavan mullistuksen sauna koki noin 500-luvulla, kun rautakausi toi mukanaan kehittyneemmän hirsirakennustaidon ja erityisesti rautasahalla tehdyn suoran nurkkasalvoksen. Asuinrakennukset rakennettiin nelinurkkaisiksi suoraseinäisiksi taloiksi. Kun jonkin ajan kuluttua hoksattiin, että saunakin voisi olla ihan oikea rakennus, syntyi pihapiiriin rakennettu maanpäällinen pihasauna. Kiuas pysyi periaatteeltaan lähes entisen kaltaisena sisään savuavana kivikasakiukaana. Peräseinällä oli lauteet ja saunassa oli sopiva ilmanvaihto, kun ”räppänä oli liki lakea”. Tämä oli vallitseva saunatyyppi kauan.

Noin 1700-luvun loppupuolelta alkaen ruvettiin rakentamaan myös ulossavuavia saunoja, kun asuinrakennuksissa yleistynyttä savupiippua alettiin käyttää myös pihasaunoissa. Kiukaana siihen asti käytetty kivikasa korvattiin luonnonkivistä ja myöhemmin tiilistä muuratulla uunikiukaalla. Savu poistui kiukaan päällä olevan savuhormin kautta savupiippuun. Sauna oli kertalämmitteinen. Jossain vaiheessa muurattu uunikiuas sai ympärilleen löylyluukulla varustetun peltikuoren, minkä ansiosta kiuas lämpeni hieman nopeammin ja pienemmällä puumäärällä.

1920-luvun uutuus oli, että tulta voitiin polttaa paitsi etukäteen myös saunomisen aikana. Keksinnön ydin oli, että polttopuiden liekit ja savu eivät enää menneet kiuaskivien läpi vaan tuli paloi omassa tulipesässään ja lämpö siirtyi paksun pellin läpi kiuaskivitilaan. Jatkuvalämmitteinen kiuas lämmitti saunan nopeasti kylpykuntoon, mutta löylyn laatu kärsi – enää ei ollut luontevaa savun aromia eikä hitaasti hiipuvia jälkilöylyjä. Sotien jälkeinen puumateriaalipula heijastui myös saunoihin. Pihasaunat korvautuivat vähitellen joko navetan karjakeittiön yhteyteen tai varsinaisen asuinrakennuksen kellariin / siipirakennukseen rakennetuilla asuntosaunoilla.

Vaivaton sähkökiuas syrjäytti monta puukiuasta
1930-luvun lopulla keksittiin puolivahingossa sähkölämmitteinen kiuas – olihan keittiön sähköliesi vasta muutaman vuoden ikäinen ja sen ideaa haluttiin soveltaa kiukaaseen. Sähkökiukaan etuna oli savupiiputtomuus – se salli sijoittaa sähkösaunan vapaasti minne tiloihin ja mihin kerrostalojen kerroksiin tahansa. Sähkökiuas oli vaivaton, enää ei tarvittu erillistä lämmitysrituaalia eikä tullut puun roskia sisälle. Sähkökiukaan myötä hävisi viimeinenkin savunaromi saunasta. Sähkökiukaiden vyöry alkoi 1970-luvulla, kun grynderit keksivät sijoittaa saunan uusiin kerrostaloasuntoihin. Se oli myyntivaltti ja nykyisin tällainen suihkutilan yhteydessä oleva huoneistosauna on lähes vakiovaruste.

Putkilahden savusaunoja
Vielä 1930- luvulla puolet Suomen saunoista oli savusaunoja. Savusaunan suosio laski jyrkästi sotien jälkeen, mutta se löydettiin uudelleen 1980-luvun puolivälissä, kun vaatimustaso saunomisen suhteen oli noussut. Sähkö- ja jatkuvalämmitteiset saunat eivät enää vastanneet kaikkien toiveita pehmeistä löylyistä ja tunnelmallisesta saunomistapahtumasta. Nykyisin arvioidaan maassamme olevan runsaat 25 000 käytössä olevaa savusaunaa eli noin prosentti koko saunakannastamme.

Keräämieni tietojen mukaan Putkilahdessa on savusaunoja seuraavissa taloissa: Mehtänpeitossa, Savelassa, Nikkilässä, Aholassa, Hakalassa ja Kassaaren Välilässä.

Savelan savusauna

Kuva: Esko Perttula

Lisäksi monella Putkilahden kesäasukkaalla on savusauna: Lindroosin mökillä Kassaaressa, Sari Könnö-Wederhornin ja Juha Wederhornin mökillä Kaisaniemessä, Västilän mökillä Maakuivasen vieressä, Eero Niemisen mökillä Rantuulla, Kauko Majankallion mökillä Kilvensaaressa, Heikki ja Anja Peuhan mökillä Peuhanniemellä. Kilvensalon tien varressa on savusauna sekä Tappereiden mökillä että Jaakko Rönkän mökillä.

Jos teillä on lisättävää/korjattavaa esitettyyn savusaunaluetteloon, tai lisätietoja/valokuvia Putkilahden savusaunoista, pyydän ystävällisesti ottamaan yhteyttä minuun, yhteystieto alla.

RISTO PERTTULA
RISTO.PERTTULA@VISIOPAJA.FI

Lähteitä:
* Suomen Saunaseura www.sauna.fi
* Pekka E. Tommila, Suomen Saunaseura: Saunojen seitsemän sukupolvea
* Suomalaisen saunan jäljillä, YLE:n ohjelma: http://areena.yle.fi/tv/1299702
* Risto Vuolle-Apiala: Savusauna, Gummerus 1996

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2013]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke