Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Uittokeksit

Uintikausi oli alkamassa Putkilahdessa. Vedimme uimahousut päälle Hovisen varaston takana ja sitten kirmasimme kilpaa Virtasalmen sillalle. Loikkasin kaiteelta ensimmäisenä veteen. Vesi oli mustaa, koska oltiin varjon puolella. Kurottelin varpaillani alaspäin ja tunnustelin pohjakiviä. Ylös noustessani näin tumman hahmon edessäni. Heti pintaan noustuani huusin muille, että tässä on uppotukki, älkää hypätkö. Olin osunut niin lähelle, että ylös noustessani ihoni kulki pitkin niljakasta puupintaa. Kukaan meistä ei ollut huomannut juuri ja juuri pinnan alla törröttävää tukkia. Se oli hengenvaarallinen jäänne kevään uittotouhuista.

Lapsuudessani 1950-luvulla tukinuitto Virtasalmessa oli jokakeväinen tapahtuma.

Tukkilautta Virtasalmessa 1938. Sillan päässä Oksasen sauna, kioski, liiteri ja päärakennus, jossa ei vielä ole uutta kahvilasiipeä. Takana Nupunlinnan rakennukset.

Ylisjärvellä Herapohjassa tai Hiedan rannassa koottiin tukkilautat, jotka hinattiin Virtasalmeen. Puomi avattiin ja puomipuut vedettiin kiinni molemmin puolin salmea. Keluvenemies kiristi puomia saadakseen tukit mahdollisimman lähelle silta-aukkoa. Väkeä oli aina paljon paikalla. Jos virtaus salmessa puuttui tai se oli kohti Ylisjärveä, miehet istuivat Oksasen kahvilassa tai tupakoivat rantakivillä. Odotus saattoi kestää tunteja, joskus parikin päivää. Joku saattoi käydä kokeilemassa, kulkeeko tukki vastavirtaan, mutta pian sillalta kuului railakasta kiroilua ja odotus jatkui.

Keluvenemies kiristää puomia (Virtasalmessa 1938)

Lautan lojuessa salmessa ikään kuin toimettomana, meillä pikkupojilla oli juoksukilpailut. Katselimme etukäteen sopivan tuntuisen reitin, sitten rohkeasti ja vauhdilla pitkin tukkeja salmen poikki. Joskus pääsimme yli kuivin jaloin, joskus tuli vastaan täydellinen umpikuja ja oli pakko kastella vaatteet pipoa myöten. Etenkin propseja pitkin juostessa piti olla ketterä ja nopea.

Keksimiehet työssään (Virtasalmen sillalla 1938)

Kun virtaus salmessa sitten kävi Ylisjärveltä Lähdelahdelle päin, alkoi kiihkeä toiminta. Keksimiehiä oli sillan molemmin puolin ja vielä alhaalla sillan kupeessa työntelemässä tukkeja eteenpäin. Kun virta oli suotuisa, työkin sujui nopeasti. Keksit iskivät tukkipuihin aamuyöhön asti. Hämmästelin monta kertaa, kuinka valtava tukkilautta oli yön aikana hävinnyt salmesta.

Sillan etelän puolelle kerättiin lautta, joka vedettiin mahdollisimman nopeasti salmesta pois. Lähdelahdella oli enemmän tilaa. Tukit vietiin Kääjinsalmesta hinaajalla eteenpäin. Lautta ui yleensä hyvin läpi, koska uittoaikaan keväällä vesi oli korkealla. Päijänteen isolla selällä piti olla tarkkana, ettei lautta hajoa. Jos se hajosi, tukkeja haettiin viikkokaupalla saarista ja lahdenpohjukoista.

Äitini Helvi Itäranta oli pari kertaa mukana uitossa. Hovisessa oli kevyt, aika lyhytvartinen keksi, jolla äiti kävi lykkimässä pöllejä sillalla.

Uiton loputtua keksityöntekijät saivat palkkansa. Usein tilit tehtiin Oksasen kahvilassa, mutta tällä kertaa työnjohtaja Pynnösen Otto perusti palkkakonttorinsa Hovisen kamariin. Miehet istuivat keittiössämme matka-arkun päällä tupakalla ja karistelivat tuhkaa hellan uuniin vuoroaan odotellessaan. Äitikin sai muutaman markan uittotyöstään ja vähän toimiston vuokraa. Seuraavana aamuna hän lähetti minut Poikolaisen kauppaan ostamaan kahvipaketin ja ison pussillisen vohvelikeksejä, uittokeksit.

TEKSTI: TAPANI ITÄRANTA
VALOKUVAT: TAPANI ITÄRANNAN ARKISTO

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2012]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke