Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Nokkosen noukkijan mietteitä

Jari Kellomäki on viisikymppinen, Tampereella syntynyt kaveri, joka muutti työnsä perässä perheineen Jyväskylään noin kuusi vuotta sitten. Jarin perheeseen kuuluu vaimo, sekä 19-vuotias tytär ja 16-vuotias poika.

Noukkija marjastamassa

Jari on palvellut koko työuransa, n. 36 vuotta, samaa työnantajaa, Valtion Rautateitä, VR:ää. Jari toimii nykyään Jyväskylän rautatieasemalla vetopalvelupäällikkönä. Toimenkuvaan kuuluu normaalien esimiestehtävien (mm. johtoryhmätyöskentely, alaisten kehityskeskustelut) lisäksi esim. huolenpito vetokalustosta (veturit ja kiskobussikalusto oikeaan aikaan oikeassa paikassa) sekä henkilöstöhallinto (esim. uusien veturinkuljettajien rekrytointi). Esimerkkinä rekrytointityön laajuudesta: eräällä hakukerralla oli käytävä lävitse 700 hakemusta, joiden perusteella lopulta palkattiin neljä veturinkuljettajaa.

Jari on viettänyt lomiaan Putkilahdessa vanhempiensa Eila ja Reino Kellomäen talviasuttavalla mökillä Nokkosjärven rannalla jo noin 40 vuotta. Tuota ennen hän oli kesäisin usein isovanhempiensa luona Padasjoella, lähellä Päijänteen rantaviivaa. Hän tunnustaakin olevansa täydellinen ”Päijänne-friikki”.

Jarin työtehtävä ei mahdollista sitä, että hän pystyisi pitämään kesäisin yhtäjaksoiset lomaviikot, lomat joutuu pitämään siroteltuna ympäri vuotta. Jari näkee tuon positiivisesti, hän pystyy näin näkemään, mitä Putkilahti on talvella, esim. marras- tai helmikuussa.

Jarin kalastusharrastuksesta kerrotaan jäljempänä. Hänen muita harrastuksiaan kesämökillä ovat mm. saunapuiden teko, saunominen, mökkipihan hoito, marjastus, sienestys ja veneily Päijänteellä. Hän kertoo Putkilahden metsäautoteitä mopoilleessaan löytäneensä ”mielettömän” hyviä sienimaastoja, esim. korvasieniä ja kantarelleja on vaikka millä mitalla. Tarkempaa hyvää sienipaikkaa en saanut Jarilta utsittua. Jarilla oli ensin pulpettivene, mutta perheen kasvaessa hän hankki Bella 7000 retkiveneen, johon koko perhe mahtuu majoittumaan. Veneellä he ajelevat silloin tällöin Päijänteellä, yöpyvät jonkin saaren rannassa ja syövät rantakalaa, jos Ahti on suonut antejaan. Jari ei ole metsästäjäluonne, hänellä ei ole asetta, ainut ”ase” on kamera, mikä onkin ahkerassa käytössä.

Talvisin Jari kalastaa lähivesillä Nokkosella, Pikkunokkosella ja Kasselällä, välineinä ovat pilkki ja silloin tällöin myös verkko. Haukea hän kalastaa myös koukulla. Jari harrastaa lumikenkäkävelyä jäiden umpihangilla. Tyypillinen pilkkisaalis on ahventa. Verkoilla saattaa tulla isoa ahventa, haukea ja joskus myös kuhaa ja siikaa. Talvisin hän savustaa saaliin kodassa tai paistaa pannulla. Talvisena ruokaherkkuna Jari mainitsee savustetun kalan, jota ei syödäkään heti, vaan josta tehdään savukalalaatikkoa mökin takan haudutusuunissa, samalla kun mökkiä lämmitetään.

Kesäisin Jari kalastaa samoilla vesillä, sekä veneellä laajemminkin Päijänteellä. Lähivesillä kalastusvälineitä ovat virveli, uistin, katiska ja verkko. Hän myös perhostelee Nokkosella. Tavoiteltavia saaliita ovat ahven, hauki, kuha, siika. Kesäisin hän savustaa tai paistaa ahvenet, kuha vaatisi savustettaessa kastiketta ympärilleen. Siika ei ole kaikkein parasta sellaisenaan savustettuna, vaatii folioon käärimistä ja mausteiksi mm. sipulia ja pippuria. Jarilla on vinkki, jonka mukaan myös hauki kelpaa perheen pienimmillekin: laitetaan haukifileet lihamyllyn lävitse lisäämällä mukaan tomaattipyrettä plus normaalit mausteet. Tehdään kalapullia keittämällä kalaliemessä. Tomaattipyre antaa kalapulliin lisämakua ja –väriä.

Kelpo ainekset kalaruuaksi. Tästä tulee todellista lähiruokaa, kaikki ainekset ovat peräisin korkeintaan 100 metrin päästä ruokapöydästä.

Kuinka suuria kaloja olet saanut?
- Suurin pilkillä saamani ahven on 700 grammaa ja verkolla saamani 960 grammaa, molemmat saatu Nokkoselta. Suurin siika on saatu verkosta Nokkosella, 1,5 kiloa. Suurin hauki on tullut iskukoukulla Nokkoselta, 13,140 kiloa. Suurin kuha on saatu uistimella Vanhaselältä, 4,6 kiloa.

Mitkä kalalajit ovat mielestäsi runsastuneet, mitkä vähentyneet?
- Lahnasaaliit ovat vähentyneet. Pitäisikö niitä pyytää enemmän? Takavuosina sain niin suuren lahnan, että sen suolaamiseen ei löytynyt riittävän suurta astiaa, piti ottaa lumikola astiaksi. Ahventen keskikoko on kasvanut huomattavasti. Särkeä ja sorvaa on verkossa vähemmän kuin ennen. Pientä särkeä on paljon, mikä mielestäni on merkki vesien hyvästä laadusta. Haukea on ollut Nokkosella ”älyttömän paljon” tänä kesänä. Kalastuskunnan aikoinaan tekemä päätös istuttaa siikaa ja kuhaa on erinomainen asia. Kalaa on niin paljon, että kalastuskunta voisi jopa markkinoida vesiä esim. pilkkijöille. Samalla odotan kalastajilta ryhtiä pitää vedet siisteinä. Olen jo monena keväänä heti jäidenlähdön jälkeen kierrellyt Nokkosjärveä ja kerännyt ruohikon laidasta pilkkijöiltä jäänyttä roskaa melkein kauppakassillisen verran vuosittain.

Olisiko sinulla tähän loppuun vielä jotain mukavaa ruokareseptiä?
- Eräällä kalastuskerralla tuli ahvenia, melko pieniä, epäröin, että saakohan niistä mitään ruokaa aikaiseksi. Kävin Putkilahden kyläkaupassa hakemassa ruuanlaiton ahaa-elämystä, ostin tomaattikastiketta. Fileroin ahvenet, laitoin pellille, lisäsin päälle ostamani tomaattikastikkeen sekä valkosipulia, vähän suolaa ja muita mausteita. Laitoin mökin takan haudutusuuniin. Lopputulos oli niin hyvä, että tuo on jäänyt mieleeni vuosienkin takaa.

MUISTIINMERKITSIJÄ: RISTO PERTTULA
KUVAT: JARI KELLOMÄEN ARKISTO

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2012]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke