Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

”Oi päivät seutuvilla Päijänteen” - latinaksi

Mitä järkeä on tarjota tämä rakastettu kotiseutulaulu putkilahtisille latinaksi? Ei mitään, ellei oteta lukuun sitä, että Suomi liittyi Eurooppaan latinan kielen välityksellä vuonna 1300, jolloin Turun piispa sepitti latinaksi runon Ramus virens olivarum (”Lehden vehreen öljypuisen”), joka puolestaan kuvaa Eerik-kuninkaan ja Henrik-piispan ristiretkeä. Koska olen latinisti ja koulumestari ”pahinta lajia” (pessimi generis), tunnen velvollisuudekseni esitellä tämän asian Kylälehdessä. Muutoin en saa rauhaa koko kesänä.

”Oi päivät seutuvilla Päijänteen”

LAULU SYNNYINSEUDULLE
(sanat Martti Korpilahti, sävel Aulis Raitala)

Oi, päivät seutuvilla Päijänteen,
oi, tuttu kellon kilke koivuhaasta!
Niin kirkas tunne nousee sydämeen
kuin muisto jostain kaukaa onnen maasta.
Oi, matkat korven poikki naapuriin,
kun polku kiertäen käy lammen rantaa,
oi, retket saarihin ja poukamiin,
kun aurinko taas lämmön armaan antaa!

Te Keski-Suomen rakkaat rantatiet,
te tuoksut heinäpellon, kukkaniityn!
Ah, aika, vaikka multa paljon viet,
et kiintymystä, jolla tänne liityn.
Tään kansan kanssa kuulun yhtehen,
sen tunnen nytkin juuri tällä kertaa.
On täällä hyvä olla ihmisen,
en synnyinseudulleni tiedä vertaa.

ELOGIUM REGIONIS NATALIS

O dies circa lacum Päijänne,
in nemore campanae qui tinnitus!
Cor mihi calefit tam fervide,
quam nuntium si ferret mi Saturnus.
O peragrare silvas, semitas,
quae ripam tangunt et vicinitatem!
Excursiones et in insulas,
cum solis almi calor dat aestatem!

Riparum vos amoenae semitae,
et vos odores faeni, prati, florum!
Ah, aevum edax, quamvis avide
praederis, conservabo hunc affectum.
Cum gente hac aeterno vinculo
coniunctum me haec ipsa clamat hora.
Hic bene cedunt res homunculo,
nec esse credo loca meliora.
(latinaksi Erkki Palmén)

Proosatulkinta
Oi päivät Päijänne-järven ympärillä/ ja kellon kilke lehdossa!/
Sydämeni läikähtää niin lämpimästi/ kuin viestin toisi itse Saturnus./
Saa samota metsiä ja polkuja,/ jotka koskettavat rannan läheisyyttä./
Te retket saariin tehdyt,/ kun armaan auringon lämpö tuo kesän./
Te rantojen ihanat polut/ ja te heinän, niityn, kukkien tuoksut!/
Ah, ahnas aika, vaikka hanakasti yrität/ ryöstää kaiken, ainakin tämän tunteen minä pidän omanani./
Minun ikuista yhteyttäni tähän heimoon/ julistaa tämäkin hetki./
Täällä sujuvat asiat pienelle ihmiselle,/ enkä usko parempaa paikkaa olevan olemassa.

Kyseessä on ylistyslaulu, hymni, joka koostuu suurimmaksi osaksi oi-alkuisista puhutteluista. Kertojaminä ikään kuin sulkee rakastamansa kotiseudun syleilyynsä. Normaalipuhe alkaa vasta toisessa säkeistössä, kun hän vakuuttaa syvää kiintymystään kotiseutuun ja sen kansaan. Aulis Raitalan syvältä kumpuava sävel herkistyy kohdissa ”polku kiertäen käy lammen rantaa” ja ”tunnen nytkin juuri tällä kertaa”.

Erkki Palménin latinannos tekee tarkkuudessaan ja soinnikkuudessaan täyttä oikeutta alkutekstille. Se on yksi parhaista tuntemistani suomenkielisen runouden latinankielisistä tulkinnoista. Lukija tunnistaa substantiivin tinnitus, joka merkitsee kielessämme sairaaloista korvien soimista, mutta tässä karjan ”kellon kilkettä”. ”Onnen maan” latinantaja tulkitsee ylijumala Saturnuksen välityksellä. Kerrotaan, että kun Juppiter (Zeus) syöksi isänsä Saturnuksen (Kronoksen) valtaistuimelta, tämä pakeni Italiaan ja perusti sinne kulta-ajan. Näin Italiasta tulii Saturnia tellus, välimerellinen onnela.

En saa tähän mahtumaan ääntämisohjeita vokaalien pituuksista ja konsonanttien äännearvoista. Jos joku putkilahtinen niitä tarvitsee, hän voi tilata ne minulta (040-7254745 tai teivas.oksala@pp.inet.fi). Emäntien kuorolle olen valmis opettamaan ne ryhmäkohtaisesti (olenhan aikamoinen koulumestari).

Jyväskylässä elämäntyönsä tehnyt FT Erkki Palmén (1932–2012) oli läheisin työtoverini ja myös moninkertainen Putkilahden kävijä. Kirjoitin hänestä helmikuussa muistokirjoituksen, jonka mottona oli OSASI LATINAA KUIN ÄIDINKIELTÄÄN. Tähän valittu työnäyte kertoo paremmin kuin pitkät puheet, mistä on kysymys.

Tämä laulu on latinaksi levytettu Jyväskylän Studiokuoron levyllä CLASSICA DILECTA LATINE CANTATA – RAKASTETTUJA KLASSIKOITA LATINAKSI (www.studiokuoro.fi) muiden kotiseutulaulujen joukossa. Minultakin on mukana yksi latinannos, Jean Sibeliuksen ”Finlandia”, mistä olen ylpeä – mutta ylpeä hyvin nöyrällä tavalla.


T E I V A S   O K S A L A 

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2012]

Virranpoika
 
Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke