Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Siviilikriisinhallintaa Acehissa 2005 - 2006

Kirjoittaja oli Acehissa elokuusta 2005 kesäkuuhun 2006 valvontaryhmän johtajana Takengonissa, ja esikuntatehtävissä Banda Acehissa.

Taustaa Aceh on Indonesiaan kuuluva erityisalue Sumatran saaren luoteisosassa. Alueen vanha historia on ollut perinteikäs ja sen piirteet ovat säilyneet kulttuurissa vahvoina. Acehin sulttaanikunta oli 1600-luvun alussa vaurain ja sivistynein valtio Malakan salmen alueella. Maan osa kuuluu yhteen väestörikkaimmista islamilaisen uskonnon tunnustavista maista. Erityisesti juuri Acehin maakunnassa Sharia-laki on vahvasti esillä jokapäiväisessä elämässä.

Indonesiaan kuuluva niemimaa on kuuluisa kauniista ja yhdestä Aasia laajimmista sademetsäalueista. Alueella on runsaat öljy- ja kaasuesiintymät ja öljyä portaan mm. Acehin alueelta. Paitsi energiansa vuoksi alue on merkittävä strategisesti. Meri- ja ilmaliikenteen kannalta Aceh ja salmen pohjoispuolella sijaitseva Malesian niemimaa muodostaa strategisen kapeikon ja siksi sekä Indonesian valtio että muut ympäristövaltiot ovat olleet mitä suurimmassa määrin kiinnostuneita Acehin kohtalosta. Kapeikon kautta merenkulku ohjautuu Aasiaan.

Acehissa oli taisteltu itsenäisyyden puolesta yli kolmekymmentä vuotta.

2000 luvun alkupuolella oli aloitettu tunnusteluja rauhansopimuksen aikaansaamiseksi. Vuoden 2002 aikana käytiin neuvotteluja, joiden pohjalta syntyi ensimmäinen alustava sopimus joulukuun 12.päivänä hallituksen ja sissiliikkeen GAM välillä. CoHA, (Cessation of Hostilities Agreement) oli sopimus, jolla tuli lopettaa vihollisuudet hallituksen ja GAMin välillä. Se käsitti 9 kohtaa, jotka jakaantuivat neljään pääaiheeseen: turvallisuus, humanitaarinen avustus, uudelleen rakentaminen ja siviilihallinnon reformi. Sopimus romahti luottamuksen puutteeseen ja osapuolten tekemiin julmuuksiin.

Joulukuun 26. päivä 2004 tapahtui kaikkien tietoisuuteen iskevä Tsunami. Erään tilaston mukaan 129 000 kuoli, 37 000 katosi. Sen mukana tuhoutui paitsi esimerkiksi Banda Acehin kaupungin infrastruktuuri kuten viemärijärjestelmä, talot ja katuja myös maanomistuksesta kertovat asiakirjat. GAM julisti yksipuolisen tulitauon ja maakunta avattiin avustusjärjestöille. Samaan aikaa myös hallituksen piirissä oli tapahtunut poliittinen muutos.

Tsunamin tuhoa Banda Acehin kaupungissa, kuva Kalevi Liesinen

Presidentti Martti Ahtisaari aloitti neuvottelut 27.-29.1.2005 ja viisivaiheisen vaikeiden neuvottelujen tuloksena elokuun 15. päivä 2005 allekirjoitettiin rauhansopimus Helsingissä.

GAM:in johto asui siihen aikaan Ruotsissa, josta syntyi mielenkiintoisia näkökulmia. Neuvottelujen kannalta positiivisiksi voidaan todeta, että johtajat olivat turvassa ja tavoitettavissa, järjestelyt olivat helppoja, paikallinen painostus ei kohdistunut neuvottelijoihin ja ”kaukaa saa yleisnäkemyksen”. Toisaalta epäilyksiä aiheutti pitkä etäisyys sissiliikkeeseen; oli epävarmaa painaako ulkomailla olevien sana paikan päällä, tuliko tunne, että ”toisen housuilla on helppo istua tuleen”. Johtajilla eivät myöskään kentän yksityiskohdat olleet täysin tiedossa ja paikallisten henkistä tahtotilaa oli vaikea seurata.

Jo 15. syyskuuta 2005 aloitti toimintansa rauhansopimuksen toimeenpanoa valvova organisaatio AMM (The Aceh Monitoiring Mission). Siihen osallistui maita Euroopan Unionista sekä Norja, Sveitsi, Taimaa, Philippiinit, Singapore, Malesia ja Brunei Darussalam. Puolet organisaatiosta oli Eurooppalaisista maista ja puolet ASEAN maista, operatiivinen johtaja tuli Hollannista. Suomalaisten panos oli merkittävä aseiden keräämisvaiheessa sekä valvontaryhmissä ja esikunnassa. Tarkkailijaorganisaation vahvuus oli operaation alussa lähes 100 henkeä. Alue jaettiin 5-7 tarkkailijan valvomiin 10 alueeseen ja valmistelut alkoivat 15.8.2005 ja varsinaiset tarkkailijat saapuivat 15.9.2005.

Sopimus MoU (Memorandum of Understanding) käsitti sekä väkivaltaisuuksien lopettamispykälät että myös pyrkimyksen yhteiskunnan normalisointiin. Kaikkien vihollisuuksien on loputtava viimeistään sopimuksen allekirjoitukseen. Acehille taattiin erityinen autonominen asema, ihmisten juridinen asema parani, oikeus omaan talouteen sekä laillisiin ja oikeudellisiin järjestelmiin taattiin. Acehiin hyväksyttiin perustettavaksi poliittisia puolueita. Armahdus taattiin GAMin jäsenille. 3000 GAM – jäsentä riisutaan aseista ja kotiutetaan sekä sulautetaan yhteiskuntaan. 840 asetta kerätään pois ja tuhotaan. Hallitus vähentää joukkoja siten, että Acehissa saa olla 14700 organisaatioon kuuluvaa sotilasta, 9100 organisaatioon kuuluvaa poliisia ja näiden pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia, samalla kun erikoisjoukot poistetaan alueelta. Lisäksi käynnistetään paikallishallinnon edellyttämien lakien valmistelut sekä maaherran ja kuvernöörien vaalien valmistelut sekä aloitetaan entisten GAM:n jäsenten ja muiden kriisissä kärsineiden ihmisten sosiaalinen avustaminen.

Alkuvaiheen keskeisenä tehtävänä oli sissiliikkeen riisuminen aseista, jota varten oli erityinen ryhmä, joka kiersi valmistelemassa keräyksen, keräsi aseet ja tuhosi ne. Aseiden kokoaminen alkoi syksyllä ja saatettiin päätökseen joulukuussa 2005. Viimeisenä luovuttivat keskeisen Takengonin vuoristoalueen sissit, jota pidettiin yhtenä sissiliikkeen sydänalueista.

Sisseiltä pois kerättyjä aseita, kuva Kalevi Liesinen

Aseet tuhottiin ja armeija vei ne romuksi, kuva Kalevi Liesinen

Aseiden poistaminen muodostui käänteen tekeväksi vaiheeksi. Asenteet lientyivät ja avoimuus ja luottamus lisääntyivät osapuolten välillä. Tarkkailuorganisaatiossa tämä koettiin hälytyksen omaisten partiointien vähenemisenä ja partiot saattoivat liikkua jopa ilman poliisisuojausta, jota ilman ei yleensä liikuttu. Myös yhteydenpito eri osapuolten välillä vakiintui. Samaan aikaan viranomaisten, poliisi- ja sotilasjohdon koulutus alkoi vaikuttaa, joka vaikutti erityisesti ihmisoikeuksien parempana noudattamisena.

Helmikuussa 2006 myös ongelmallinen Militiajohto (antisepartist group) alkoi lähestyä AMM:a, avustusrahat kiinnostivat myös heitä. Militiaryhmä oli toiminut sissiliikkeen ja hallituksen toimintojen välissä ja liikkeellä oli erittäin pelottava maine kansalaisten keskuudessa. Aseiden riisunnan yhteydessä militiaryhmän johtaja oli avoimesti hallituksen johdon mukana.

Seuraavassa osassa tarkastellaan sopimuksen valvontaa sekä siviilikriisinhallinnan ongelmia.

Osa II

Valvonta Valvonta suoritettiin tarkkailuasemilta partioimalla maakunnassa ja tavaten ihmisiä ja kuunnellen heidän tuntojaan ja ongelmiaan. Samalla tavattiin kuntien virkamiehiä ja paikallisia poliiseja. Tavallisia kylien ihmisiä pyrittiin kohtaamaan partiomatkojen yhteydessä kahviloissa ja tapahtumissa ja avustusleireillä. Tämän kirjoittaja kävi ainakin kymmenissä häissä, joissa ihmiset juhlivat vapautuneesti myös syntynyttä rauhantilaa.

Kirjoittaja vieraana häissä, kuva Ossi Kettunen

Tapaamisten yhteydessä yksittäiset ihmiset hakeutuivat valittamaan ja kertomaan ihmisoikeusloukkauksista ja kokemistaan hallituksen joukkojen aiheuttamista vääryyksistä. Huomattava työpanos kohdistettiin GAMin jäseniin, joita pyrittiin auttamaan neuvoilla ja ohjeilla. Tällaisia partiomatkoja ajettiin maakunnassa mm. Takengonin alueella 3 kuukaudessa noin 100 000 km!. Saadut havainnot ja tiedot koottiin ja käsiteltiin kahden johtoportaan tasolla. Toisena oli meikäläistä lääniporrasta vastaava taso. Siinä oli edustettuna maaherrat, läänin poliisin ja armeijan paikallinen ylin johto sekä alueelliset sissijohtajat. Tähän kuului avustusten jakaminen, hallinnolliset asiat, virkamiehiä kohtaan tehtyjen kantelujen käsittely, väkivaltaisuuksia pakoon lähteneiden kansalaisten paluu ja näiden muodostamien leirien asioiden huolehtiminen jne. Nämä kokoukset muodostivat hyvin tärkeän foorumin luottamuksen ja yhteisen elämän muodon lisäämiseksi.

Välittömästi suoraan turvallisuuteen liittyvät asiat käsiteltiin erikseen turvallisuudesta vastaavien johtajien kanssa ja siinä käytiin lävitse jokainen tietoon tullut välikohtaus. Nämä kokoukset olivat välillä kovinkin värikkäitä. Eräässäkin kokouksessa tuli kirjoittajan kirjaimellisesti irrottaa sissijohtaja ja poliisikomentaja toisistaan. Tulkki kieltäytyi kääntämästä osapuolten toisistaan lausumia luonnehdintoja!

Kaksi sissijohtajaa vasemmalla, tapaamisessa käsiteltiin sissien yhteiskuntaan sijoittamista, kuva Ossi Kettunen

Kyläläisten tapaamisten lisäksi tarkkailijaryhmän edustajat olivat yhteydessä uskonnollisiin johtajiin, jotka muodostivat tärkeän kanavan tiedotuksessa. Samoin osallistuttiin jopa rock-konserttiin, joka pidettiin rauhansopimuksen tiedottamiseksi ympäri maakuntaa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli, että paikallinen uskonnollinen johtaja avasi konsertin koraania lukemalla ja siunaamalla osallistuvat nuoret ja siinä samassa meidät muutkin. Konsertti päättyi myös uskonnollisen johtajan siunaamisrukoukseen, jonka jälkeen nuori konserttiväki poistui hiljalleen koteihinsa.

Valvontaryhmät raportoivat havaintonsa ja tietonsa sekä edellä mainitun kokouksen tulokset Banda Acehissa olevaan esikuntaan. Siellä asioita käsiteltiin AMM:n johtajan johdolla kerran viikossa kokoontuvassa toimikunnassa, jossa oli sekä hallituksen että sissiliikkeen korkeimmat johtajat. Esikunta muodosti yhteenvedot ja ne jaettiin EU:n ASEA:n maiden sekä YK:n käyttöön. Tärkeää koko operaatioon kannalta oli, että näistä kokouksista tiedotettiin säännöllisesti mediassa. Käytäntö oli tärkeä, koska se välitti kansalaisille kuvan prosessin jatkuvuudesta ja halusta toteuttaa sopimus huolimatta välikohtauksista ja muista ongelmista.

Mitä tarkkailija koki? Mieleen on painunut vaikeus, jolla osapuolten luottamus toisiinsa ja toisaalta valvontaorganisaatioon saadaan muodostumaan. Siihen kuuluu aivan oleellisena osana osapuolten sitoutuminen prosessiin. Sitoutumisesta tuli johtajien kertoa jatkuvasti kansalle ja toiselle osapuolelle. Varsinkin silloin, kun jollakin alueella tapahtui väkivaltaisuuksia, joissa erityisesti aseeton entinen sissi sattui olemaan kohteena, oli sovittelu käynnistettävä nopeasti. Silloin tuli nopeasti osapuolien todeta mediassa, että edelleen on sitouduttu rauhanprosessiin, ja että tällaista väkivaltaisuutta ei suvaita. Myös viranomaista rangaistiin tavalla tai toisella, jos hän oli osapuolena ihmisoikeuden vastaisessa toiminnassa. Ylintä johtoa vaihdettiin ja poliisien ja kansalaisten välisiä riitoja selvitettiin tarmokkaasti. Riitoja ei ollut ainoastaan viranomaisten ja sissien välillä vaan myös sissien ja kyläläisten välillä. Samoin viranomaisten toiminnasta kyläläisiä kohtaan tuli valituksia ja niitä selviteltiin.

Valvontaorganisaatiolta edellytettiin läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta, kykyä puuttua inhimillisiin ongelmiin ja väkivaltaisuuksiin tuomalla ne turvallisuudesta vastaavien henkiöiden tietoisuuteen ja edellyttämällä niiden asiallista käsittelyä. Molemmat osapuolet tarkkailivat herkeämättä valvontaorganisaatiota ja sen puolueettomuutta testattiin. Motoksi tuli, että ”AMM:n toiminnan salaisuus on, että sillä ei ole salaisuuksia”.

Mandaatti ei sisältänyt varsinaista oikeudellista toimintaa, se oli hallituksen tehtävä, mutta jo yhteinen viikoittainen kokoontuminen rauhoitti tilannetta osapuolten välillä ja välillä varsin värikäs ja kiivaskin keskustelu auttoi purkamaan paineita. Suomalainen tarkkailija kohtasi myös kulttuurien eron. Siellä koki sekä inhimillisen elämän synkät värit että elämän ilon, joka kumpusi niin lapsista kuin perheistäkin. Kulttuuri tuli kohdata ja pyrkiä sopeutumaan siihen. Kaikkea ei voinut eikä tarvinnutkaan hyväksyä, mutta perusvirtaa ei voinut eikä saanut pyrkiä muuttamaan. Ihmiset ymmärsivät hyvin eurooppalaisen erilaisuutemme. Erityisesti suomalaiset olivat luonnollisesti arvossa. Meitä haastateltiin radiossa, pyydettiin esiintymään opettajille, yliopistoon jne. On suorastaan vaikea kuvailla presidentti Ahtisaarta kohtaan osoitettua arvostusta.

Tämä päivä Presidentti Martti Ahtisaaren johtama CMI yhdistys on määrännyt prikaatikenraali Jaakko Oksasen Indonesiaan maakohtaiseksi koordinaattoriksi, jonka tehtävänä on edelleen koordinoida ja valvoa sopimuksen toimeenpanoa. Tällaisia edelleen neuvottelujen alla olevia kysymyksiä ovat esimerkiksi sopimuksessa todettujen poliittisten puolueiden rakentaminen ja vaalien toteuttaminen sovitulla tavalla. Samoin energiavarojen jakoon liittyvät kysymykset sekä ihmisoikeuskysymykset ovat tärkeitä. Esimerkkinä ratkaisemattomista kysymyksistä voidaan todeta, että sopimus piti sisällään ns. sovitusmenettelyn, jota ei vielä ole kyetty toteuttamaan, koska tapahtumista on kulunut liian vähän aikaa. Aceh on kuitenkin rauhoittunut ja sen talous ja yhteiskunta on kehittynyt harppauksin eteenpäin, kriisinhallintaprosessi on onnistunut. Kohta on aika päättää projekti.

OSSI KETTUNEN
EVERSTI EVP.

Suomenlinnan Rannikkorykmentin komentaja, kaksi kertaa YK tehtävissä, Viron sotilasjohdon rannikkopuolustuksen asiantuntijana, sekä viimeksi Aceh – projektissa, nyt kalassa.

Kirjoittaja takana, keltainen liivi päällä!
Kuva: Ossi Kettunen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2012]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke