Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Eläkkeellä

Vuoden vaihteessa eläkkeelle jäädessäni jännittyneenä ajattelin tulevaisuutta, koska työelämän päättyminen on suuri muutos. Olin viimeiset kymmenen vuotta työskennellyt Fazer Amicalla ja viihtynyt hyvin. Kuitenkin jatkuva työtahdin kiristyminen uuvutti ja pisti miettimään, että ehkä muutenkin voisi elää. Nilkkani murtuminen ja siitä seurannut puolen vuoden sairausloma jouduttivat päätöksen tekemistä ja en ole hetkeäkään katunut sitä.

Marja-Liisa Heinonen

Eläkkeellä olemista voin kuvailla yhdellä sanalla: VAPAUS. Vuorokaudessa kaikki 24 tuntia on omassa käytössäni ja voin päättää mihin aikaani kulutan. Esimerkiksi enää ei kello pirise aamutuimaan 5.15, sillä minun ei tarvitse puoliunessa ryntäillä bussiin ja työpaikalle. Aamut ovatkin päivän parhaita hetkiä. Herään seitsemän maissa. Katselen tai kuuntelen aamu TV:tä ja nautin aamiaista, siis kaikessa rauhassa.

Monet tuttavani ovat kovasti kyselleet onko minulla kiire. Eläkkeellä kaikilla kuulemma on. Voin vakuuttaa, että minulla ei ole hoppua mihinkään. Työssä ollessani päiväni oli minuutti aikataulutettu. Tein erilaisia tuotteita asiakkaille, kahvituksiin ja kahvioon. Kaiken piti olla aina valmista sovittuna aikana. Myöhässä ei saanut olla, vaikka työtä olisi ollut miten paljon tahansa. Silloin joskus todellakin oli kiire. Olen koko työelämäni ”juossut” kellon mukaan, mutta nyt on aivan toinen tilanne. Joillakin tapaamillani eläkeläisillä tuntuu kylläkin olevan paljon menoa. Mutta, että kiire… sitä en ymmärrä. Jokainenhan rakentaa aikataulunsa itse.

Kun jää eläkkeelle, niin elämä muuttuu. Tulot pienenevät, mutta samalla olet oikeutettu tiettyihin etuoikeuksiin. Työn mukanaan tuomat ihmissuhteet saattavat katketa ja uran suoma päivän rytmitys katoaa. Olet omillasi. Tilanne on uusi ja voi olla hieman pelottavakin. Tulevaisuus saattaa huolestuttaa. Olen tavannut eläkeläisiä, jotka ovat täyttäneet päivänsä erilaisilla harrastuksilla, luottamustehtävillä ja matkoilla. Heillä on kalenteri täyteen bookattu. Muodostuuko eläkkeellä olemisesta heille näin työn korvike? Jokaisella on tietysti oikeus tehdä niin, kuin hyvältä tuntuu. Itse kylläkin olen ottanut melko rennosti. Allakassa on tilaa ja voin muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaisesti. Kun aikaa on ollut, niin on löytänyt aivan uusia asioita ja mahdollisuuksia kotikaupungistaan. On erilaisia kulttuuritapahtumia ja nähtävyyksiä, jotka ovat jääneet huomaamatta. Työssä ollessa päivät kuluvat samaa rataa: kotoa töihin, töistä kotiin. Energia ei aina ole riittänyt viikonloppunakaan huomaamaan mielenkiintoisia asioita. Joskus sitä ihmetteleekin, miten sokea on ollut.

Haluan ihan erikseen mainita Espoon kaupungin liikuntapalvelut. Vanhuksille ja eläkeläisille suunnattu tarjonta on loistavaa. Vasta nyt olen tämänkin havainnut. Kaupungin päättäjät ovat oivaltaneet, että tähän kohderyhmään panostaminen vähentää sairauskuluja ja lisää hyvinvointia ikäihmisten joukossa. Liikuntapalvelujen ohjelma on mittava ja mm. yli 68-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi niin uimahalleihin kuin kuntosaleille. Esimerkiksi itse kuulun astmaatikkona erityisryhmään, niinpä puoli vuotta voimassa oleva kuntosalikortti maksaa 36€ ja vuoden uimahallikortti 25€. Se on lähes ilmaista, vai mitä.

Liikunnan lisäksi palstanhoito vie paljon ajastani ja on mieluista puuhastelua. Tänä vuonna oli mukavaa oikein paneutua viljelyyn ja siitä hyvästä sainkin runsaan sadon.

Pidän myös luonnossa liikkumisesta. Keskuspuisto on aivan nurkalla. Metsän antimia, sieniä ja marjoja on pakkasessa. Voin talvella sitten herkutella. Joka päivä on tietysti jotakin ohjelmaa, kuntoilua, ystävien tapaamista, saksan tuntia Työväenopistossa, mielenkiintoisen kirjan lukemista, käsitöitä jne. Nyt viikonloppuna käväisin tutustumassa EU:n kulttuuripääkaupunkiin Turkuun. Aikani kuluu siivillä, mutta kiirettä ei ole.

Tämän vuoden kohokohtia oli viettä-mäni puolitoista kuukautta Putkilahdessa. Lapsuuden maisemaan ja kotiin on aina ihana palata. Siellä tekemistä riittää. Yksin pihamaan hoitaminen voisi olla jokapäiväinen homma. Haluaisin uudistaa vähitellen puutarhaa joka kesä. Koriste- ja marjapensaat kaipaavat leikkaamista ja kukkapenkit kunnostamista ensimmäiseksi. Tuomon kanssa myös hieman kalastelimme ja saimmekin haukia sekä ahvenia mukavasti. Lapsena mato-ongella olimme harva se ilta, mutta muutoin tämä harrastus on jäänyt vähiin ja siihen perehtyminen on ensi kesän suunnitelmissa. Olen kauppojen kalastusosastolla käynyt jo hieman tutkimassa eri välineitä ja havainnut, että kyseessä on ihan oma maailmansa.

Kun antaa itselleen mahdollisuuksia, niin elämästä muodostuu mielenkiintoinen. Erilaisten asioiden tekeminen ja uusien juttujen opetteleminen pitää mielen virkeänä. En pidä itseäni vielä niin kovin vanhana ja keinutuoli saa odottaa. Suunnittelen ja haaveilen. Olen utelias. Mitä elämä tuo tullessaan? Se jää nähtäväksi.

MARJA-LIISA HEINONEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2011]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke