Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Maapallo on pyöreä… no likimain ainakin

Ja tapahtui ex-missi Tanja Karpelan ollessa maamme kulttuuriministerinä v. 2005 sellainen ihme, että Suomi sai 6 uutta nuppineulaa Maailmanperintö-viraston seinän HALTEX-levylle liisteröityyn karttaan.

Ihme ja kumma on erityisesti se, että yksi näistä kuudesta, sanoisinko poratapista, sijaitsee ainoastaan 10,5 km päässä Virran Puodin maitohyllystä länsi-luoteeseen.

No valveutuneimmathan sen jo tietää, että se on se Puolakan Oravivuoren nykyisen näkötornin vieressä oleva, kallioon porattu ja lyijyllä täytetty reikä vuodelta 1834. Reiän porasi Laukaan Vehniän kylän suuri poika Jacob Åberg. Samassa ketjussa - aikanaan yhtä merkittävinä ja tarpeellisina - reijitti hän myös Sysmän Kammiovuoren, Jämsän Rappuvuoren, Joutsan Tammimäen ja Toivakan ja Jyväskylän rajapyykin - Vaaterinvuoren lakipisteet. Keski-Suomalaisten mäenlakien reijittäminen ajoittui kesäkuu 1834 ja heinäkuu 1835 väliseen aikaan ja apuna Jaakopilla oli Karl Melan, joka myös oli saanut oppinsa Tarton yliopistossa itseltään professori Struvelta.

Tavallisen kesämökkiläisen vinkkelistä arvioiden esim. uuden paskahuussin suunnittelu, rahoituksen järjestäminen ja rakentaminen on merkittävä tapahtuma. Asialla rehvastellaan eri yhteyksissä vuosia etu- ja takakäteen ja toimintatapoja ynnä dimensioita vertaillaan, kun kohdataan tuopin ääressä toinen yhtä aikaansaapa mestari.

Toisin on tiedepiireissä! Mikä laukaisi 1800-luvun alkupuolella, jo parikymppisenä Tarton yliopiston matematiikan professoriksi edenneen Friedrich Georg Wilhelm Stuven päässä ajatuksen ottaa selvää maapallon tarkasta koosta ja muodosta ja vielä sen aikaisin menetelmin.

Ei riittänyt Reetrikille puuhastelu pihapiirissä... no eipä oppikirjakaan tuntenut pariin sataan vuoteen sanaa: satelliittipaikannus. Urakka oli mittava ja niin ilmeisesti rahoituskin; ketjun 265 pistettä, joista 83 Suomessa, yltivät Jäämereltä Mustallemerelle ja esim Suomenlahden ketju ylitti, kuin kiveltä kivelle hypäten ja Suursaaren korkeimmalta vuorelta ponnistaen. Silloinen tsaari oli ruplien kanssa höveli, koska oletti hankkeesta koituvan mittavasti sotilaallista nou-hauta ja kansainvälistä pee-ärrää. Lähes 3000 kilometrin pituisen ketjun mittaaminen ja poraaminen kesti Struvelta apupoikineen 40 vuotta!

Eikun Jaakoppi ja Kalle silloiseen Krautaan tai Perälään Hilti-ostoksille ja takomaan ruplia tsaarin ”kaikki ovet avaava” -valtakirja perstaskussa. Hyvä pojat, hieno homma ja muistakaa sitten olla tarkkana!!

Viimeinen omakohtainen Vanhanselän pohjoisrannassa kohoavan Oravivuoren etelärinteen valloitus on heinäkuulta 2009.

Vesirajasta tornin ylätasolle on matkaa pyöreät 800 m kohtalaista polkua pitkin ja kun korkeuseroa on 125 m, alkaa parempikuntoinenkin puuskuttaa, saati mökillä marinoitunut lahna. Simo, 3 vuotta, kesti kyydissä yllättävän hyvin - mitä nyt pari kertaa kaatui - mutta hän onkin ”aika mies”.

Anni osoittaa Maailmanperintöä puolimatkankrouvissa rannasta huipulle.

Simo lääkitsee isänsä Villen sylissä louhikossa loukkaantunutta sormeaan. Olkaa varovaisia ylös noustessanne!

Jos rohkenee torniin, jonne nousu on mahdollista omalla vastuulla, näkee hyvällä säällä tosi kauas.

Liki 7 km päässä oleva mökkisaari Selkäkuivanen, on kuin jalkojen juuressa.

Kärkistensalmen sillan pylonit piirtyvät kuusikkoa vasten vasemmassa yläkulmassa kuin kynttilät joulupuussa.

Kuvan varoitus jyrkänteestä luoteisrinteellä on syytä ottaa todesta; murhaava 30-40 metrinen jyrkänne, joka päättyy ruhjovaan louhikkoon. Älkää menkö sinne, varsinkaa sade- tai talvikelillä.

Lehden kannessa on itse torni ja pari nyrpeää lasta - varsinkin Anni, joilta evättiin nousulupa liian jyrkän ja harvan portaikon takia. Ellet ole luonteeltasi ja kyvyiltäsi kiipijä, kannattaa sateisena ja tuulisena päivänä jättää viimeinen 10 m väliin.

Näköalapaikan juurelle pääsee autolla tai veneellä, kunhan nousee omin voimin vajaan kilometrin matkan polkua pitkin ja malttaa ottaa rauhallisesti. Oravivuoren ja Riitahuhdanvuoren välissä kulkevan tien varressa on P-paikka, josta autolla tulijan nousu alkaa. Toisen - rannasta nousevan polun alapäässä ei ole varsinaista venepaikkaa mutta ranta sopii, vedenkorkeudesta riippuen, keskikokoisen perämoottoriveneen rantautumispaikaksi. Polut näkyvät hyvin kansalaisen.karttapaikka.fi -sivulla, kunhan ensin hakeutuu oikeaan kohtaan Suomen kartalla. Siis tervemenoa naisissa, lapsissa ja miehissä maailmanperintö- mäelle, ylösnousu kannattaa aina.

TEKSTI JA KUVAT HANNU HURSKAINEN

JK. Täydellisen käsityksen Struven-ketjun suhteesta Keski-Suomeen ja maailmaan saa Keski-Suomen liiton kotisivulta www.keskisuomi.fi/filebank/11108-Struvepisteet_KS_.pdf Erittäin seikkaperäisesti ja selkeästi tehty kooste pisteiden historiasta ja nykytilasta. Kannattaa katsoa.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2011]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke