Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Katoavatko koivikkohaat, kukkivat kummut ja mansikkamaat?

Merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja luonnon rikkautta liittyy vanhakantaisen maa- ja karjatalouden muovaamiin perinnemaisemiin. Niillä esiintyy kauniita vanhoja rakennuksia, kiviaidoin reunustettuja kukkaniittyjä ja järeiden koivujen hallitsemia hakamaita. Myös laiduntavat eläimet kuuluvat erottamattomasti perinnemaisemaan, ovathan ne sen tärkeimmät hoitajat.

Perinteisen maa- ja karjatalouden muovaamat elinympäristöt, perinnebiotoopit, ovat monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Perinnebiotooppeja eli luonnonlaitumia ja heinämaita ovat niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet. Perinnebiotooppien lajirikkaus sekä niiden luoma maaseutumaisema perustuvat jatkuvaan hoitoon: laidunnukseen tai niittoon. Suuri osa perinnebiotoopeista ja niiden lajeista on kuitenkin vaarassa hävitä tyystin. 1900-luvun alkupuolen Suomessa alkoi siirtyminen tehomaatalouteen ja tuotantomäärien voimakas kasvattaminen. Tämän maatalouden rakennemuutoksen myötä perinnebiotoopit ja niihin liittyvä kansallismaisemamme ovat harvinaistuneet, mikä näkyy niille tyypillisen lajiston uhanalaistumisena. Muun muassa kissankello, ketoneilikka, kissankäpälä ja viikatteen vanha vihollinen jäkkiheinä ovat vähentyneitä lajeja.

Edustavia perinnebiotooppeja on kuitenkin säilynyt ja niitä hoidetaan edelleen. Keski-Suomessa on arvokkaiksi luokiteltuja kohteita hieman alle 200 kappaletta. Niistä vuoden 2007 tietojen perusteella hoidossa oli vain noin puolet, ja kato käy jatkuvasti. Myös hoidon laatu on selvästi heikentynyt, sillä yhä useammin luonnonlaitumille viedään lisärehua, ja niitä saatetaan myös lannoittaa. Tällöin alueen kasvillisuus rehevöityy, ja arat niittykasvit katoavat.

Perinnemaisemat ovat yksi luonnon monimuotoisuuden vuoden 2010 teemoista, ja ne kuuluvat oleellisesti myös meneillään olevan kansallisen kulttuuriympäristövuoden aihepiiriin. Julkisuudella pyritään tavoittamaan laajempaa huomiota katoavalle kansanperinnöllemme. Vastuu sen säilyttämisestä kuuluu meille kaikille. Samalla koetetaan tuoda esille uusia tapoja rahoittaa perinnebiotooppien hoitoa – hoitokeinothan ovat ne tutut vanhat, niitto ja laidunnus. Maatalouden ympäristötuen erityistukien avulla korvataan maaseudun luonnon- ja maisemanhoidon kuluja. Erityistukea voivat saada maanviljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset. Neuvoja erityistukiin liittyen saa alueellisesta ELY-keskuksesta.

Korpilahti-lehden numerossa 24 kerrottiin Viljamensaaren varsalaitumen jäämisestä hoidon ulkopuolelle. Viljamensaari on putkilahtelaisten kertomusten mukaan ollut laitumena ainakin 1800-luvulta. Saaren orilaidun kartoitettiin valtakunnallisen perinnebiotooppi-inventoinnin yhteydessä 1990-luvulla, ja se todettiin paikallisesti arvokkaaksi perinneympäristöksi, jolla on merkittävän pitkä yhtäjaksoinen laidunnushistoria. Tämä jatkumo on nyt katkennut.

Huoli Viljamensaaren säilymisestä perinneympäristönä on virinnyt niin paikallisten asukkaiden kuin viranomaistenkin keskuudessa.

Toivottavasti Viljamensaareen löytyisi jälleen laiduntavia eläimiä!

KAISA RAATIKAINEN
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
HÄRKÄÄ SARVISTA -HANKE
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS
KUVAT VILJAMENSAARESTA ON OTTANUT MAIJA MUSSAARI

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2010]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke