Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Helmer Selin 90 vuotta

Merkkipäiväänsä Helmer vietti lähiomaisten parissa. Niinpä sain kylälehdeltä tehtäväkseni välittää lehden ja Putkilahden lämpimät onnittelut Mehtänpeiton moniottelijalle yhdeksän vuosikymmenen täyttymisen johdosta.

Helmer Selin
Kuva: Osmo Weijo (2005)

Suuntasimme Hilkka-vaimoni kanssa 19.7. Mehtänpeittoon, kohtasimme henkisesti vireän päivänsankarin, käytin tilaisuutta kiittääkseni häntä vuosikymmenten ystävyydestä ja yhteistyöstä, lauloin hänelle Eurooppahymnin. Näin siksi että kyseessä on henkilö, joka on kasvanut Päijänteen itärannikolta täyteen eurooppalaisuuteen:

”Ilo, tytär jumalaisten
Elysion-säteiden,
kera riemujen nyt maisten
käymme taloon pyhien.
Lumovoimas yhdistää sen,
minkä tapa erotti,
veljiksi taas kaikki tehden,
missä viipyy siipesi.”
(suom. T.O.)

Schillerin sanat tunnetaan Beethovenin yhdeksännen sinfonian finaalista ihmiskunnan riemulauluna.

Putkilahti muistaa Helmerin varsinkin kuvataideleiristä, joka alkoi täällä 50-luvulla, siirtyi sitten Korpilahdelle ja sulautui lopulta tavallaan Jyväskylän Kesään.

Taideoppinsa alkeet Helmer sai 30-luvulla Viipurin piirustuskoulussa, jonka tyyssijana oli Uno Ullbergin suunnittelema maineikas taidemuseo. Sodan jälkeen hän laajensi kokemuspiiriään Välimeren maailmaan, varsinkin Italiaan suuntautuneilla opintomatkoilla. Hänen kaupunki-ihanteekseen tuli Viipurin ohella renessanssin Firenze.

Kuvataiteilijana Helmer hallitsee perinteiset keinot ja lajit, joista näkyvimmäksi kohoaa maisemamaalaus. Putkilahtiset muistanevat Osuuspankin konttorissa sijainneen suuren Ylisjärvi-maiseman. Mutta ei Helmer ole kavahtanut rohkeitakaan kokeiluja, joista kiintoisimpia on sähköllä valaistava akryylityö ”Golgatan maanjäristys” Halssilan kirkon alttarilla. Veistoksista mainittakoon Pupuhuhdan koulun kolossaalinen betonipupu ja heraldiikan alueelta Korpilahden kunnanvaakuna kolmine joutsenineen.

Runo-oppinsa Helmer hankki omatoimisesti Alvar Aallon suunnittelemassa Viipurin kaupunginkirjastossa – jota hän on luonnehtinut yliopistokseen – päälähteenä V. Artin teos Runoanalyysi ja runotekniikka. Helmer osallistui täysillä jatkosotaan ja sepitti tuoreeltaan sotarunoja, jotka julkaistiin vasta kokoelmassa Helvetin sukupolvi (Atena 1988).

Vuosi 1972 tuotti kirjallisuuskilpailun kautta Päijänne-runoelman ”Suuren järven laulu” (ensi julkaisu Kopijyvä 1995) sekä novellin ja esseen, jotka kaikki on julkaistu teoksessa Suuren järven laulu ja muita kirjoitelmia (Artipictura 2007).

Helmerin suosikkimuotoja ovat olleet japanilaiset tanka ja haiku. Näitä edustaa myös onnea ja lämpöä henkivä kokoelma Haikusaunan haikuja (1993), joka piirroksineen on pieni kokonaistaideteos. Siinä Mehtänpeiton isäntä on kenties aidoimmillaan ja herkimmillään.

                                  T e i v a s   O k s a l a

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2010]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke