Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Koulumuistoja

Sirkka-Liisa Mattila aloitti koulunkäynnin Putkilahden kansakoulussa syyskuussa 1927. Siihen aikaan alakansakoulun oppiaineita olivat: uskonto, ympäristöoppi ja askartelu, äidinkielessä lukeminen ja kirjalliset harjoitukset, laskento, leikki ja voimistelu, käsityöt ja laulu. Yläkoulun puolella opetus laajeni ja oppiaineita tuli lisää: luonnontieto, historia, maantieto ja piirustus. Sirkka-Liisan opettajina olivat Johanna Tervonen ja Rauha Aulas. Tervonen opetti alakoulun kahta ensimmäistä luokkaa ja yläkoulun puolella Rauha Aulas seuraavia neljää luokkaa.

– Oppilaita luokassa oli paljon, muistelee Sirkka-Liisa.

– Koulumatkat kuljettiin jalan niin talvella kuin kesäaikaankin. Polkupyöriä tai potkureita ei silloin ollut, suksiakaan ei ollut kaikilla. Pitkistä matkoista kuitenkin kouluun tultiin, toiset vesien takaa veneillä ja talvella lumessa rämpien. Koulupäivät venyivät pitkiksi, eikä ruokaakaan koulun puolesta ollut. Kuivat leipäpalaset olivat eväinä, kertoo Sirkka-Liisa.

Kouluajan käsitöistä Sirkka-Liisan mieleen on jäänyt alakoulussa virkatut pannulaput.

– Yläkoulussa tehtiin jo monenlaisia käsitöitä: ommeltiin itselle leninki ja esiliina, myös tyynyliinoja tehtiin ja kudottiin sukkia villalangoista. Käsityötarpeet tuotiin kotoa.

Sirkka-Liisa muistaa vielä koulutovereitaan ja erikoisesti mieleen ovat jääneet vieruskaverit Elina Järvinen, Kerttu Kauranen ja Kalle Seppälä. Takana istunut Reino Koskinenkin on muistoissa.

– Reino veti minua joskus letistä, nauraa Sirkka-Liisa.

Sirkka-Liisan kouluajan kohokohtia olivat koulun kuusijuhlat.

– Ne olivat suuret juhlat ja siellä oli aina paljon väkeä. Ohjelmassa oli satunäytelmiä, leikkejä ja lauluja.

Kouluajan lauluista lähtemättömästi Sirkka-Liisan mieleen on jäänyt suvivirsi, joka opittiin koulussa ja laulettiin aina jokaisessa kevätjuhlassa.

– Suvivirsi kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja se perinne pitäisi säilyttää kaikissa kouluissamme, toteaa Sirkka-Liisa.

Anna-Liisa Sorvali (os. Toivola), meni kansakoulun ensimmäiselle luokalle vuonna 1940. Kansakouluaika oli silloin kuusi vuotta, jonka lisäksi jatkokoulua käytiin kahden vuoden aikana iltapäivisin muutamana päivänä viikossa. Koulutunnit alkoivat aamulla yhdeksältä ja päättyivät klo 14, paitsi perjantaisin, jolloin koulu loppui klo 15. Lauantaisinkin oli koulua ja silloin päivä oli lyhyempi, kotiin päästiin jo klo 13.

Koulutyttö Anna-Liisa Toivola

Sota-aikana Putkilahden koulussa oli paljon oppilaita. Luokat olivat suuria ja paripulpetteja oli kaikissa luokissa kolmessa rivissä. Anna-Liisan kouluaikaisia opettajia olivat Johanna Tervonen, Rauha Aulas, Annikki Sipponen ja Lauri Venesjärvi. Poikien käsitöitä opettivat Pentti Vuori ja Uuno Perttula.

Koulumatkat kuljettiin kävellen ja talvisin myös suksilla. Anna-Liisa muistelee, että hänen kouluaikanaan ainoastaan Niemelän Pirkolla oli oma polkupyörä, jonka hän jätti aina Hovisen kaupan taakse, ei tuonut sitä koskaan koulun pihalle asti.

Kouluruokailuun kuului koulun puolesta lämmin keitto, velli tai puuro, voileivät ja maito tuotiin kotoa. Koululaisten piti tuoda syksyisin koululle viisi litraa itse poimimiaan puolukoita, niinpä talven mittaan saatiin monta kertaa syödä ruispuolukkapuuroa. Anna-Liisa kertoo, että hänellä ja joillakin muillakin koululaisilla oli mukanaan pullossa veteen liuotettua sakariinia makeutusaineeksi puurolle.

Pula-ajan keksintö, ”Puuronkastike”, oli myös koululaisille tuttu tuote. Se oli vaaleanpunaista makeaa jauhetta ja sitä myytiin pienissä pusseissa. Anna-Liisa muisteli:
– Jos joku sitä puuronkastikepussia haki Hovisen kaupasta, oli monta kämmentä koulun saunan nurkalla odottamassa, anna mulle, anna mulle! Sitten olivat kämmenet punaisina samoin kuin koko suunseutukin.

Välitunneilta Anna-Liisan mieleen on jäänyt, kuinka pelattiin mustaa miestä ja neljää maalia. Kaikki luokkatoverit otettiin mukaan peleihin.

– Joskus pelatessa sattui pieniä vahinkojakin, pallo saattoi osua kaverin nenään, mutta hauskaa oli. Talvisin välitunneilla myös hiihdeltiin ja laskettiin mäkeä koulun pihalla. Hiihtokilpailujakin oli joka talvi.

Talvileikeistä Anna-Liisa muistaa varsin hurjan leikin:
– Jäätikkökelillä tehtiin urheilukentän reunalla potkukelkoista juna, jota Jollan Seppo ohjasi ja Jermorannan Lauri oli perämiehenä. Kovaa vauhtia mentiin koulun pihan läpi maantielle ja edelleen niin pitkälle kuin vauhtia riitti. Rohkeita oltiin!

Kansakoulussa laulettiin ennen paljon. Erikoisesti Anna-Liisalle ovat jääneet mieleen Aulaksen opettamat maakuntalaulut.

Koulun juhlista Anna-Liisa mainitsee merkittävimpinä jokavuotiset joulu- ja kevätjuhlat. Jokaisella koululaisella oli juhlissa ohjelmaa, ainakin laulukuorossa kaikkien piti olla mukana. Juhlien yhteydessä oli myös koululaisten käsityönäyttely.

HAASTATTELUT: AUNE TURUNEN

Putkilahden kansakoulun oppilaat ja opettajat Johanna Tervonen, Rauha Aulas ja Aleksander Ikonen. Kuva otettu keväällä 1927.

Kuvan koululaisista tunnistettu: Ylärivissä vasemmalla ensimmäisenä Saara Reina, vieressään Hilkka Mattila, neljäntenä Olga Arhenius, kuudentena Anna Könnö, toinen oikealta Helvi Vainio. Vasemmalla laitimmaisena seisoo Toivo Mattila, istumassa Tyyne Pienonen, eturivissä toisena vasemmalta Heikki Saarinen ja oikealta toisessa rivissä seitsemäntenä Saara Friman, alarivissä oikealla reunimmaisena istumassa Yrjö Mattila. (Sirkka-Liisa Mattilan kokoelmat)

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2009]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke