Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

HEINÄKUUN MIETTEITÄ

On tullut viimeinkin lämmin,
niin, tullut on heinäkuu,
sen autuutta ei antaa
voi mikään kuukausi muu.

Heinäkuu on sydänkesän kuukausi, jonka ihanuutta klassikkokirjailija Joel Lehtonen (1881-1934) runossaan ylistää. Heinäkuussa luonto on puhjennut täydelliseen kukkeuteensa tuoden mukanaan runsaat lahjansa. Heinäkuista ”autuutta” voi ammentaa vaikkapa kypsyneiden marjojen mausta, vastaniitetyn heinän tuoksusta ja tuhansien kukkien väriloistosta. Koivunlehväinen saunavihta aromeineen on unohtumaton elämys samoin kuin ilman ihmeellinen raikkaus kesäisen sateen jälkeen.

Maaseudun väelle heinäkuu oli ennen kiireistä heinänteon aikaa. Karjalle oli saatava rehua tarpeeksi tulevaa talvea varten ja sen oli oltava laadultaan hyvää. Heinätöihin osallistuivat kaikki, niin talon oma väki kuin vieraatkin. Työ oli elintärkeää, sillä olihan maitotalouteen perustuva toimeentulo yleistä maaseudulla. Ei ole kovin montaa vuosikymmentä siitä, kun Putkilahden kaikissa taloissa oli useita lehmiä ja pienimmissäkin mökeissä oli lehmä tai kaksi.

Nykyisin kaikki on muuttunut. Heinää tehdään täysin uusin menetelmin ja työt aloitetaan jo kesäkuun puolella. Kylän väkeä ei näe enää pelloilla haravoineen ja hankoineen eivätkä hevoset vedä niitto- ja haravakoneita ihmisten apuna. Nyt traktorien ja suurien peltokoneiden voimin korjataaan heinät nopeasti talteen. Heinäseiväsrivistöjä ei pelloilla enää ole, niiden tilalle ovat ilmestyneet muovikääreiset heinäpakkaukset peltojen pientareille ja teiden varsille. Maalaismaisemaan kuuluva ihastuttava näkymä pelloilla käyskelevistä lehmistä on nykyään harvinaista. Kotoiset harmaat heinätallitkin ovat vähitellen katoamassa maisemistamme. Vanhoja heinäntekovälineitä on vielä tallella ja niiden kautta ajatukset kulkevat aikoihin, jolloin heinäpelloilla tehtiin ihmisvoimin ankarasti töitä.

Heinäkuu on edelleenkin se Lehtosen ylistämä ”autuaallisen” lämpöinen kuukausi, jonka kuluessa kesänvietto on kiihkeimmillään. Näinä viikkoina ajellaan pihanurmikoita, hoidetaan kasvimaita, kastellaan kukkia, pestään mattoja, kerätään marjoja, syödään ja säilötään niitä, välillä vähän matkustellaan ja ehkä lomaillaankin. Naisten viikolla jännitetään sataako vai ei. Sitä toivotaan, ettei Jaakko heittäisi kylmää kiveään järveen vielä heinäkuussa. Parina viime vuotena kivi olikin iloksemme vaihtunut lämpimään, jospa niin kävisi nytkin!

Kesää on vielä jäljellä. Nautitaan siitä.

Aune Turunen,
päätoimittaja

[Putkilahden kylälehden 7/heinäkuu 2009 pääkirjoitus]

Virranpoika
 
Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke