Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Putkilahden Kylälehti

Työpäivän päätyttyä kotiin palatessani törmään ovella ensimmäisenä kissaani, joka on vastaanottamassa kynnyksellä maaten pitkää pituuttaan ja seuraavaksi on päivän posti. Yleensä luukusta on tipahtanut laskuja, ilmaisjakelulehtiä, mainoksia jne. Kaikenlaista, minkä voi suoraan kantaa paperinkeräykseeni. Mutta kerran kuukaudessa yllätyn aina iloisesti: Putkilahden Kylälehti on saapunut ja se herättää minussa monia tunteita. Vuonna 1996 muuttaessani toistamiseen pois Putkilahdesta, se oli ainut itse tilaamani lehti. Korpilahti-lehden ja sunnuntai -Hesarin lisäksi nykyään posti tuo Seuran (televisio-ohjelmat). Television uutis- ja ajankohtaisohjelmien sekä dokumenttien tarjonta on niin kattavaa, että niitä seuraamalla mielestäni pysyy ajan tasalla ja lisäksi on netti. Sitä paitsi minua ei voisi vähempää kiinnostaa esim. Seiska ja Oho sekä julkkisjuorut. Iltapäivälehtiä en osta periaatteesta, sillä en kaipaa elämääni sitä negatiivisuutta, millä nämä lehdet tekevät rahaa. Esim. onnettomuuksista kertovat uutiset ovat tietysti paikallaan, mutta niillä mässäileminen on tarpeetonta.

Luen siis harvoja ja valittuja lehtiä. Suunnitellessani tätä juttua pengoin laatikkoani, mihin olin säästänyt Putkilahden Kylälehdet. Itse asiassa hämmästyin, että niitä oli niin monta tallessa. Yleensä eilinen lehti uutisineen on jo vanha, joten heitän sen pois. Kylälehden jutut eivät minulle vanhene. Lehdessä kerrotaan kylän asukkaiden kuulumisista ja siellä on tarinoita heidän elämäntyöstään. Syntymäpäivä- ja perheuutiset ovat myös mukavaa luettavaa ja näin minäkin täällä Espoossa olen tapahtumien tasalla. Kyläseuran ja Nuorisoseuran toiminta kiinnostaa myös, koska olin mukana kummankin seuran toiminnassa Putkilahdessa ollessani. On oikeastaan turhaa poimia erikseen juttuja, koska lehti luettuna etusivusta viimeiseen on täysipainoista ja mielenkiintoista. Päivänpolttavat uutiset jäävät ehkä taka-alalle jo siitäkin syystä, että lehti ilmestyy vain kerran kuussa. Sitä paitsi uutistarjonta on muutoinkin ylenpalttista. Kylälehti voi olla erilainen.

Kun Putkilahden Kylälehti kolahtaa postiluukusta, se on viesti lapsuuden maisemastani. Se herättää minussa lämpimiä ajatuksia ja muistoja nuoruudestani sekä tuntemistani ihmisistä. Lehti muistuttaa syntyperästäni.

Kirsi Nurminen kirjoittaa viime numerossa, että hänestä ei kahdessa vuodessa ole tullut helsinkiläistä. Ei mikään ihme!! Olen itse asunut ensin Helsingissä sekä nyt Espoossa vuodesta 1975 lähtien ja yhä olen maalainen. Samoin kuin Kirsi: olen ylpeä omasta taustastani ja niistä arvoista, jotka olen "äidin maidossa" saanut. Minua on usein huvittanut, kun ihmiset ovat kinanneet siitä, kuka on aito helsinkiläinen, kuinka monennessa polvessa ja oliko jo isoisän isoisä syntynyt Helsingissä. Vakuutan aina olevani aito korpilahtelainen, koska isoäidin äidin isoäiti (?) on tietääkseni Putkilahdessa syntynyt.

Tässä yhteydessä haluan kiittää Putkilahden Kylälehden toimitusta. On upeaa, että nämä ihmiset jaksavat ja viitsivät kaiken muun työn lisäksi sitoutua tämän lehden tuottamiseen, kun palkkana on tekemisen ilo. Jo viisitoista vuotta olemme saaneet nauttia omasta kylälehdestä aktiivisten ihmisten ansiosta, sillä todellinen tekeminen jää useimmiten harvojen vastuulle.

Putkilahden Kylälehti on erilainen lehti. Siinä ei kirjoiteta ilkeitä juttuja, mollata ja sotketa ihmisten välejä, vaan se yhdistää ja rakentaa siltoja ihmisten välillä. Lehteä voi lukea hyvillä mielin.

MARJA-LIISA HEINONEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2008]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke