Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Kylälehden 15-vuotistaipaleelta

Ensimmäistä lehteä tekemässä
“Kävin jumppaamassa torstaina 11. maaliskuuta koululla. Mäkelän Helmi teki voltin taakse kerien, kun karatevyö tarttui eteenpotkussa varpaisiin. Mitäs se tällainen toiminta on?”

Näin alkoi kylälehden ensimmäisen numeron etusivu, silloin aikojen alussa, maaliskuussa 1993. Putkilahden kylälehden viidentoista vuoden taivalta on kerrattu aika ajoin. Siksi yritän nyt keskittyä aivan alkuvaiheisiin.

Putkilahden kylälehden 1. numeron "Koenumero 1, maaliskuu 1993" etusivu.

Koulu oli lehden alkuvaiheessa tärkeä tiedotettava ja toisaalta sisällön tuottaja. Itsellänikin oli sinne läheiset suhteet lasten käydessä kotikylän koulua. Nyt hämmästelen, kuinka kypsää tekstiä koululaiset kirjoittivat ensimmäisen numeron etusivulle: “ ... sitten lähdettiin lentämään, kyytiin mahtui kuusi lasta, aikuisia vähän vähemmän. Kävimme Korpilahdella ja sitten lennettiin vähän matkaa Putkilahden yläpuolella ...” (Matti-Oskar Mattila). Muistan, kuinka helppoa oli koota oppilaiden kirjoituksista jatkokertomus siitä ihmeellisestä koulupäivästä, kun oppilaat pääsivät pieninä ryhminä lentokoneeseen Könnön rannasta, järven jäältä.

Yritysten ilmoitukset ovat lehdille korvaamattoman tärkeitä talousmielessä. Ensimmäisen numeron etukannessa ilmoitti palveluistaan Suomen Pikahuolto Oy, toisella sivulla Kuhaniemen Matti kutsui laituritolppien paalutusnäytökseen, kolmannella sivulla Korpilahden Osuuspankin Putkilahden konttori esitteli Elohopeakerhoa. Neljännen sivun puolikkaan täytti Virran Puodin ilmoitus (mm. erä 2x5 tuuman lankkua hintaan 5,50 markkaa juoksumetri). Salosen Pekka olikin lehden ensimmäisiä liikkeellelaittajia, jonka kanssa mietittiin miten puodin ilmoitustarpeet parhaiten täyttyisivät. Loppuosan sivusta täyttivät seurailmoitukset: Kyläseura, maamiesseura ja nuorisoseura.

Muita sivuja ei sitten ollutkaan, vaan lehden välissä oli monisivuinen kyselylomake. Siinä kyseltiin toiveita lehden sisällöstä – millainen on unelmien Kylälehti? Vastauksia koottiin seuraavassa numerossa: “Siinä kirjoitetaan kyläläisten asioista, myös nuoria kiinnostavia juttuja. Jatkokertomuksena kylän historia. Kilpatehtäviä. Markkinapalsta. Seurapiiritapahtumat. Uutisia myös muualta, jos ne koskevat kyläläisiä. Seuratoiminta, ilmoitukset. Haastatteluja kylän ihmisistä, varsinkin vanhoista. Harrastukset. Pilapiirros, sarjakuvat. Mieluummin pieni lehti ja usein, kuin iso ja harvoin.”

Vaatimatonta tekniikkaa
Ensimmäisen numeron jälkeen lehti on ilmestynyt aina saman kokoisena, “a-nelosena”. Ensimmäinenkin numero tehtiin silti samalla kaavalla, ja vain veljen monistuskoneessa supistettiin pienemmäksi. Ensimmäisessä lehdessä kysyttiin, onko teksti liian pientä vai liian suurta, ja vastausten perusteella siirryttiin nykyiseen isompaan kokoon.

Aika pitkään sivujen muotoilussa pärjättiin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla, sen saa kyllä tekemään palstat ja muut tavalliset koukerot. Sen ajan kotitietokoneella sai juuri ja juuri yhden sivun rakennettua kerrallaan, ja se riittikin mainiosti. Montaa kuvaa, ainakaan isoja, ei silloin sivulle voinut laittaa kerrallaan. Ja kyllä, “leikkaa ja liimaa” oli aina tarvittaessa apuna, se sopi mainiosti valmiiden mainosten liittämiseen mukaan (esimerkiksi ensimmäisen numeron pankkimainos oli jo valmiiksi paperilla, kunhan laitettiin konttorin nimi vielä päälle).

Nykyisin monella kotitietokoneen käyttäjällä on myös skanneri (kuvanlukija), jolla saa näppärästi paperivalokuvat ja erilaiset asiakirjat tietokoneen käyttöön. Kylälehdenkin “toimituksessa” oli skanneri, pieni käsin liikuteltava ja mustavalkoisina kuvat lukeva laite. Sellaisessahan ei ole mitään valokuvanegatiivien tai diakuvien lukutoimintoa, mutta eipä hätää: taskulampun päälle dia, ja siitä käsiskannerilla sipaisu niin kuva oli tallessa. Ei kovin korkealaatuisena kuitenkaan, kuten ensimmäisen vuosikerran heinäkuun numeron kannesta voi nähdä. Normaalihommat se kuitenkin hoiti asiallisesti, kuten Timo Mikkolan toimittamasta Pikahuollon tarrasta siistin ilmoituksen ensimmäisen lehden kanteen.

Eteenpäin askel askeleelta
Ensimmäisenä ilmestymisvuotena jokainen uusi kirjoittamaan uskaltautuva oli kullan arvoinen – näin toki edelleenkin. Kirjoittamiseen oikein kouluttauduttiin, kansalaisopiston järjestämällä kurssilla. Kyläseuran sihteeri Anne-Maria Perttula tuotti lehteen useita juttuja, jo “virankin puolesta”.

Kylällä kasvaneiden nuorten kertomukset ammatinvalinnastaan ja kuulumisistaan ovat viime vuosien tärkeä kirjoitussarja, jonka soisi jatkuvan. Ensimmäinen tätä lajia taisi olla Jarkko Nurmisen kuvaus kesän 1993 vaihto-oppilaskaudestaan Sveitsissä.

Lehden arvoon ilmoituskanavana jo alkuvaiheessa uskoivat aiemmin mainittujen lisäksi muiden muassa T-Kauppa Risteri Tammijärveltä, Kampaamo Ann-May “pankilta”, JP-Taimet, Tuomo Ruthin Autoareena sekä Korpilahti-lehti, Tammijärven apteekki ja Weijo&Vuorisen hierontayritys. Osalle ilmoittaminen oli samalla keino tuoda oma panoksensa kylälehden pystyssäpysymiseen ja kylän kehittämiseen.

Netti tuli mukaan Vuoden Kylä -juhlavuonna
Lehden nettisivut ovat välittäneet tietoa kylästä ympäri maailmaa vuodesta 1995 alkaen. Lehden sisältö on siirretty nettisivuille vuodesta 1998 alkaen säännöllisesti, sitä ennen vain poimintoina. Erillisiä artikkeleita on noin 1100 kappaletta. Kesästä 2007 lähtien lehdestä on julkaistu sähköinen näköisversio.

Käyttötilaston mukaan sähköistä lehteä lukee keskimäärin 1500 lukijaa joka kuukausi. Helmikuussa suosituinta luettavaa olivat lehden palveluliite (205 lukijaa) ja Timo Suomisen kuvaus talvisesta luonnosta vuoden 2006 tammikuulta (124 lukijaa). Lukijoiden henkilöllisyyttä ei luonnollisesti voida tunnistaa, vaan tilastointi perustuu tietoliikenteen ominaisuuksiin. Tyypillisimmin nettilehteä luetaan perjantaina kello 15.

VEIKKO PERTTULA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 3/maaliskuu 2008]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke