Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Lauha talvi näkyy lintumaailmassa, pysyvästikö

Tämä talvi on jo toinen peräkkäinen poikkeuksellisen lämmin, ainakin alkutalven osalta. Vuoden vaihteeseen mennessä ei ollut lumesta ja pakkasesta tietoakaan, ja järvet olivat sulana pieniä lahtia myöten. Hyödyttääkö lämmin talvi lintuja?

Pitkän matkan muuttajien vuosikello toimii varsin säännöllisesti, niin että kaikki hyönteisillä elävät laululintulajit, monet petolinnut (esimerkiksi kalasääksi) ja myös eräät lokkilinnut (selkälokki ja kalatiira) suunnistavat alkusyksystä etelään odottelematta tietoja talven laadusta. Silti kaikissa lajeissa on aina yksilöitä, jotka eivät lähde muutolle. Niiden mahdollisuudet selvitä lauhastakin talvesta ovat vähäiset, mutta lämpimillä keleillä näitä viivyttelijöitä voi löytyä hyvinkin myöhään. Tänä talvena talvehtimaan jääneitä lintuja on poikkeuksellisen paljon, arviolta satakunta lajia kun normaali talvikanta on noin 70 lajia. Vuodenvaihteen erikoisuuksia olivat Helsingin seudulla havaitut kirjosieppo, tiltaltti, mustaleppälintu ja niittykirvinen. Tammikuun lopulla Ahvenanmaalla liikkui kevättä etsiskelevä kiuruparvi. Keski-Suomessa havaittuja talviharvinaisuuksia ovat edustaneet rautiainen, harmaahaikara, turkinkyyhky, vuorihemppo ja lehtokurppa.

Suurin osa vesilinnuista ei pidä kiirettä etelään niin kauan kuin sulaa vettä riittää. Niinpä Korpilahden vesien rannoilta löytyi vielä tammikuun alussa laulujoutsenia ja isokoskeloita sekä vähälukuisempina pohjoisesta etelään matkalla olevia pilkkasiipiä, mustalintuja, merimetsoja ja uiveloita. Jokunen kuikka ja silkkiuikkukin sinnitteli Päijänteellä.

Isokoskelo ei säiky jäätä, kunhan vain sulaakin vettä löytyy.

Kuva: Hannu Allonen

Lumettoman alkutalven erikoisuutena ovat lintuharrastajat valitelleet kuitenkin lintujen vähäisyyttä! Moni lintulautaruokintaa ylläpitävä on ihmetellyt pihan hiljaisuutta. Tämä selittynee sillä, että linnut löytävät lumettomasta luonnosta ravintoa eivätkä ole vielä vuodenvaihteeseen mennessä kokoontuneet asutuksen ja ruokintojen piiriin. Vaikka sää on ollut lauha, ovat erityisesti marjoilla elävät linnut, kuten rastaat ja tilhet loistaneet poissaolollaan. Se taas johtuu huonosta pihlajanmarjasadosta. Eteläisessä Suomessa on talvilintulaskennoissa ja linturalleissa havaittu tavanomaista pienempiä lintulajien lukumääriä. Kuitenkin Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen talvirallissa saavutettiin uusi ennätys, tammikuisen päivän aikana havaittiin 67 lintulajia.

Ilmaston uskotaan lämpenevän pysyvästi. Sen seurauksena voi odottaa, että talvehtivien lajien lisääntymisen ohella alkavat uudet lajit myös pesiä entistä pohjoisempana. Jo tapahtuneiden muutosten pohjalta ilmasto- ja lintututkijat ovat laatineet ennusteita, kuinka lintumaailma voisi muuttua jatkossa. Lämpeneminen siirtäisi lintulajistoa pohjoiseen, jolloin Suomesta häviäisivät nyt pohjoisessa pesivät lajit ja tilalle tulisi nyt Suomen eteläpuolella pesiviä lajeja. Lajiston keskimääräisen siirtymisnopeuden on ennustettu olevan 500 km sadassa vuodessa. Putkilahden perpektiivistä on jo nähty aiemmin eteläisessä Suomessa pesineen valkoposkihanhen liittyneen paikkakunnan pesimälinnustoon pari vuotta sitten. Kyhmyjoutsen on pesinyt viime vuosina eteläisellä Päijänteellä, ja ensi kesänä voimme jännittää, joko se liittyy laulujoutsenen seuraksi pesimään Putkilahdessa saakka.

HANNU ALLONEN
HANNU.ALLONEN(at)FIMNET.FI

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2008]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke