Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Korpilahden historialle piste

Korpilahden kunnanvaltuusto ja Jyväskylän kaupunginvaltuusto ovat syksyn mittaan hyväksyneet kuntaliitossopimuksen. Suunnitelman mukaan Korpilahti liittyisi osaksi Jyväskylän kaupunkia 1.1.2009 alkaen, eli noin kahden vuoden päästä. Varsinaisen liitospäätöksen käsittelee Valtioneuvosto aikanaan.

Hyvistä neuvotteluasetelmista liikkeelle
Korpilahti lähti neuvotteluun Jyväskylän kanssa hyvistä asetelmista. Omat neuvotteluvaltit eivät tosin olleet kummoisia (talousahdinko, takkuileva päätöksenteko ja oma aloite liitoksesta), mutta Jyväskylän halu esittää hyvää liitoskumppania oli sitäkin voimakkaampi.

Tehdyn liitossopimuksen mukaan Korpilahti saa etukäteen linjata valtiolta saatavat porkkanarahamiljoonat, palvelut säilyvät kunnan alueella pääosin ennallaan, eikä siirtymäajalle asetettu mitään merkittäviä erityisehtoja. Liitossopimuksesta voinee sanoa, että nyt jos koskaan!

Jyväskylää kiinnostavat Korpilahdelta avautuvat Päijänteen rantamaisemat ja esimerkiksi teollisuuden tonttimaat ysitien varrelta. Pääasiallinen syy maireaan asenteeseen lienee silti halu saada rajanaapureiden, etenkin Muuramen ja Jyväskylän maalaiskunnan päättäjät innostumaan kuntaliitosajatuksesta.

Kartta Jyväskylän kasvukeskusalueen kunnista
- Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos
- Laki vaatii Jyväskylän kaupunkiseutua laatimaan suunnitelman siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan.

Korpilahdellahan ei ole yhteistä rajaa Jyväskylän kanssa, vaikka pohjoisilta kyliltä ei pitkää matkaa olekaan. Parhaillaan on käynnissä sopivan maakaistaleen etsintä kuntien välille, jotta kuntaliitos muodostaisi yhden yhtenäisen maa-alueen.

Mikä muuttuu?
Liitossopimus kuntien välillä on kuntajakolain mukaisesti voimassa kolme vuotta liitoksesta. Kunnan henkilöstön asema on turvattu laissa. Sopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että sopimuskauden jälkeenkin kaupungin eri asukasryhmät ja alueet ovat keskenään oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa asemassa. Pitkät etäisyydet muihin kaupunginosiin verrattuna tekevät vertailemisen vaikeaksi. Liitossopimuksessa Korpilahtea käsitellään neljänä alueena, kirkonkylä, pohjoinen, eteläinen ja Vespuoli. Luultavasti moni kehittäminen jatkossakin jäsentyy tämän jaottelun mukaiseksi.

Itse jyväskyläläisenä en osaa ajatella tarkkaan, mitkä käytännön seikat muuttuisivat. Toimintakäytännöt yhtenäistyvät kaupungin nykymallin mukaisiksi, mitä voi pitää hyvänä ja huonona suuntana palvelusta riippuen. Vastuuvirkamiehiä on siirtymäajan jälkeen etsittävä yhä useammin Jyväskylän keskustasta.

Juuri rakennettu uusi koulukeskus toivottavasti takaa, että kirkonkylällä säilyy lukio-opetus ja yläaste myös pidemmällä aikavälillä. Päivähoitoon ja vanhuspalveluihin tuskin tulee jyrkkiä muutoksia. Teknisen toimen asiakaspalvelupiste säilyy kirkonkylällä, samoin tavalliset asiointi- ja neuvontapalvelut löytyvät edelleen.

Veroprosentti laskee. Kiinteistöveron tulevaa määrää on vaikea ennustaa. Kunnalliset palvelumaksut tulevat luonnollisesti Jyväskylän “hinnastosta“, yhtenäistäminen pyritään tekemään jo ennen liitosta.

Pysäköintimonopolin omaava Jyväsparkki Oy tuskin ihan heti muuttaa kirkonkylän kadunvarsia maksullisiksi, saati kyläteillä. Nyt Jyväskylä mainostaa, että Jyväskylän Liikenne Oy:n paikallisbussit kulkevat joka puolelle kaupunkia. Kuntaliitoksen jälkeen tuota tekstiä joutunee muuttamaan: tuskin säännöllinen paikallisbussivuoro ulottaa reittinsä ainakaan Putkilahteen asti.

Kaupungin päättäjiin voi jo huoletta ottaa yhteyttä tulevaisuuden visioita varten. Sama väkihän käytännössä päättää sitten myös laajentuneen Jyväskylän asioista - ehkä jokunen entisen Korpilahden alueen valtuutettu vielä sekaan arvotaan. Kolmen vuoden siirtymäaikana kaikissa lautakunnissa on varattu paikka Korpilahden alueelta valittavalle henkilölle. Uusi maaseutulautakunta perustetaan lähinnä uuden alueen maaseutuvaltaisuuden takia, ja sen alaiset viranomaispalvelut löytyvät Korpilahdelta. Korpilahden erityiskysymyksiin paneutuva aluelautakunta perustetaan neljän vuoden toimikaudeksi.

Valtuusto ja kuntalaiset eri linjoilla
Korpilahden valtuusto päätti kuntaliitoksesta melko selvin äänestysluvuin, 17 valtuutettua liitoksen puolesta ja 10 vastaan. Päätöstä edelsi neuvoa antava kansanäänestys. Kuntalaisista 52 prosenttia vastusti kuntaliitosta, ja vain reilut 42 prosenttia oli kuntaliitoksen kannalla.

Kansanäänestyksen erityispiirteenä oli vaihtoehtovalikoima. Vaihtoehtojen “liittyy“ ja “ei liity“ lisäksi kolmas (ilmeisesti lain vaatima lisävaihtoehto) oli muotoiltu “en kannata kumpaakaan edellisistä vaihtoehdoista“. Vaikka kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa käytännössä teki järjettömäksi kolmannen vaihtoehdon, silti sitäkin kannatti noin 6 prosenttia kuntalaisista.

Alkio-opistolla 9.10. pidetyssä seminaarissa korpilahtelaisten kysymyksiin vastailivat mm. Korpilahden kunnanjohtaja Anssi Nykänen (vasemmalla), Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson.

Varsin moni kävi äänestämässä, yli 63 prosenttia kuntalaisista, vaikka suurin osa valtuutetuista oli jo ennakkoon kantansa ilmaissut. Valtuutetut olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että kuntalaisilla ei ole riittäviä lähtötietoja valtuuston järjestämän kansanäänestyksen vaihtoehdoista.

Jostain syystä kuntaliitos nostettiin vain talousperusteella esille. Valtuutettuna toimiva ehkä kainostelee paljastaa, että kunnan johtaminen kaikilla tasoillaan olisi ollut pitkään ja tiukasti sellaisessa syherössä että siihen ei löydetty ratkaisua. Siinä tuntuisi olevan luontevin syy siirtää päättäminen uusille harteille. Edes varsin perusteellinen talouskriisi ei nouse sen rinnalle.

Vespuoli kuntaliitoksen kannalla, muu Korpilahti vastaan
Kansanäänestyksen äänestysalueita oli neljä, kirkonkylän lisäksi pohjoinen ja eteläinen Korpilahti sekä Vespuoli. Eteläisen Korpilahden jyrkkä kuntaliitoksen vastustus oli selvää jo maantieteellisistä syistä, olihan päätöksenteon keskus siirtymässä hyvän loikan nykyistä kauemmas. Pohjoisen Korpilahden väki oli myös lievästi liitosta vastaan, ja vain Vespuolella kuntaliitoksen kannattajia oli enemmän kuin vastustajia.

Äänestystulokset alueittain.

Olisi luullut, että pohjoisen Korpilahden kylillä olisi oltu vahvasti Jyväskylään kallellaan. Onhan asiointimatka Jyväskylään siltä suunnalta varsin lyhyt. Myös maan arvo nousee varsinkin kyläkeskuksissa kuten Tikkalassa, kun tonttimaata voi myydä “Jyväskylästä, järven rannalta vartin ajomatkan päässä keskustasta“.

Vespuolen intoa liittyä Jyväskylään voi pyrkiä selittämään historiataustalla, onhan monesti kuvattu että Päijänteen takaiset Putkilahti ja muut alueen kylät ovat menneinä aikoina olleet vähän omilla linjoillaan muuhun Korpilahteen nähden. Jyväskylämyönteisyyttä on varmasti lisännyt myös liitossopimukseen saatu lupaus Vespuolen koulun säilymisestä, vaikka Korpilahdella oli jo tehty päätös koulun lakkauttamisesta. Tämä kuvaa myös Jyväskylän höyliyttä liitosneuvotteluissa: ei ole ihan varmaksi selvillä, tuliko Vespuolen koulu sopimukseen mukaan Korpilahden päättäjien evästyksenä neuvottelijoille, vai Jyväskylän nimenomaisesta vaatimuksesta.

Kuntaliitoskeskustelu tiivistyi loppusuoralla
Kuntaliitoksesta sanailtiin puoleen jos toiseenkin varsin tiiviisti päätöspäivän lähetessä. Esimerkiksi kunnan avaamalla Internet-palstalla keskustelijoiden tunteet ehtivät asiaperusteiden loppuessa jo kuumentuakin. Lopulta palstan ylläpitäjä, nykyinen vs. kunnanjohtaja Timo Rusanen joutui sulkemaan palstan.

Kuntalaiskeskustelusta jäi lähinnä mielikuva että “pelataan yhtä maalia“. Valtuuston valmisteleman Jyväskyläsuunnitelman vaihtoehdot jäivät melko hajanaisiksi. Ehdotettiin mm. kuntaliitosta Muuramen kanssa tai Jämsän kanssa, vaikka näistä suunnista ei juuri vastakaikua ajatuksille saatu.

Uskon, että moni liitosta kannattanutkin olisi mielellään nähnyt yhtenäisen ja perustellun kakkosvaihtoehdon, johon nähden voisi lopulta sanoa itselleen rehellisenä: “liittyminen Jyväskylään on järkevämpi“.

Vielä identiteetistä
Korpilahden valtuutetuille tehdyssä kyselyssä pyydettiin arvioimaan, mieltävätkö nuoret korpilahtelaiset olevansa vielä korpilahtelaisia kymmenen vuoden päästä, jos kuntaliitos toteutuu. Vastaukset noudattelivat melko tarkkaan vastaajan kantaa kuntaliitoksen järkevyydestä: liitoksen kannattajan mielestä korpilahtelaiset pysyvät korpilahtelaisina, vastustajien mielestä muuttuvat jyväskyläläisiksi. Uskon, että käytäntö tosiasiassa noudattaa asuinpaikkaa: toki Martinpolun asukas kirkonkylältä on hyvinkin edelleen korpilahtelainen, mutta jos asuinpaikkana on Tikkala, Saakoski, Putkilahti... enpä usko. No, hyvä kaiketi olisi, että hallintorajat eivät liiaksi muokkaisi minäkuvaa muutenkaan.

Osalle valtuutettuja “Korpilahti“ on ennen kaikkea kuntaorganisaatio, jonka eteen on tehty töitä pikkupalkkiolla tuskastumiseen asti, ehkä jo hyvinkin monta vaalikautta. Jos homma ei toimi, on parasta laittaa pillit pussiin.

Monelle muulle, ja etenkin vanhemmalle korpilahtelaiselle Korpilahti on jotain muuta. On voitu tehdä iso elämäntyö esimerkiksi kunnanlaajuisessa järjestössä, tai oltu ponnistelemassa että paikkakunta saavuttaa jonkin merkittävän kehityksen virstanpylvään. Joku on ehkä päässyt sanomaan että “olin Korpilahden paras kolmiloikassa vuonna 1952“, mikä muuntuu kuntaliitoksen jälkeen muotoon “olin nuorempana aika hyvä kolmiloikassa, joskaan en juuri kilpaillut muiden jyväskyläläisten kanssa“. Niin tai näin, kaupunkilaistumisen huumassa on hyvä jättää tilaa surutyölle myös heille, joille Korpilahti ei tarkoita vain kassavajetta tai johtamistyhjiötä.

Toki identiteettiongelmia on ollut ennenkin, ja jatkossa pääsen kuvailemaan omaa taustaani: “Synnyin 1958 Hämeen eikun Keski-Suomen läänis... eikun Korpilahd... - ai niin, ethän sinä tiedä mutta nykyisen Jyväskylän alueella, kaupunginosa 244, siinä Päijänteen itäpuolella, se läntti siellä alempana kun katsot Jyväskylän kartalta.“

Miten tästä eteenpäin?
Nyt kun rutinat on rutistu, pitäisi miettiä mitä annettavaa Korpilahdella ja korpilahtelaisilla on Jyväskylälle. Voisi vaikka olla hyväksi että joku uskaltautuisi ilmoittautua maalaiseksi ja kysellä, miksi kaupungissa asioista päätetään niin kuin päätetään. Ihmettelyyn kun kuitenkin on jo perusopit saatu.

Päätöksenteon avoimuus ja ymmärrettävyys ovat arvoja, jotka säilyvät ja kehittyvät vain kuntalaisten tietoisella työllä. Vaikka ensivaikutelma voikin olla että isompi osaa asiat paremmin, löytyy kaupungin puolelta myös perkaamista ja petraamista ihan riittämiin.

Myös vilkas omaehtoinen harrastus- ja yhdistystoiminta on vientituote, jota voisi yrittää istuttaa kantakaupungin puolellekin. Pienilläkin Korpilahden kylillä on varsin näkyvää toimintaa, esimerkiksi jälleen sopinee Putkilahti. Missäpä muussa vajaan parinsadan asukkaan kaupunginosassa kehitetään omaa elinympäristöä yhtä vahvasti? Unohtaa ei sovi myöskään kuukausittain ilmestyvää, laajalti tilattua kylän omaa uutislehteä.

Veikko Perttula

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 1/tammikuu 2007]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke