Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Koko kylän Aino täyttää 80 vuotta

”Mehtä on mulle tärkiä. Mä tykkään olla luonnosa”, sanoo Aino Riikonen. Putkilahden metsät hän tuntee marja- ja sieniretkiltä, sauvakävelyiltä ja hiihtolenkeiltä. Menemisen vauhti on lähes ennallaan, vaikka 80 ikävuotta tulee täyteen syyskuun 17. päivänä.

Aino Riikonen on tottunut liikuttelemaan itseään monin tavoin.

Keski-Pohjanmaan Sievistä kotoisin oleva Aino Riikonen, tuli Putkilahteen kauppiaaksi vuonna 1965 ja on sittemmin kylässä asunut. ”En haikaile takaisin Sieviin, ennen mä täällä olen”, hän sanoo.

Aino on pienviljelijäperheen kuudesta lapsesta kolmas. Äiti oli keksinyt hänelle ammatin, kun tytöllä oli hyvä numeropää ja selkeä käsiala. Oulun talouskoulu sai jäädä, sillä Aino valitsi rippikoulun jälkeen kauppauran. Harjoittelupaikka oli kymmenen kilometrin päässä kotoa. Kolmatta vuotta Aino myi sekatavaraa tervasta hevosvaljaisiin, mutta sitten aukeni paikka kirkonkylän osuuskaupassa. Yhdentoista vuoden jälkeen tuli halu kokeilla uutta.

”Meitä oli kolme tyttöä, apteekin farmaseutti, kemikaalikaupan myyjä ja minä, jotka päätimme perustaa vuonna 1953 yksityiskaupan, kun kylällä oli vain osuuskauppa. Rakennuttaminen oli rankka urakka, samoin kaupanpito. Lihat piti hankkia ja paloitella ja säkkejä nostella. Kolmen vuoden päästä osakkaat päättivät myydä kaupan”, sanoo Aino ja huomauttaa, että aikanaan moderni ”Ainon kauppa” on vieläkin paikallaan.

Jossakin vaiheessa Aino Virta ja Yrjö Riikonen rakastuivat. Olisiko ollut kautena, jolloin Aino toimi Sievin aseman kaupassa ruokaosaston hoitajana vai pankkineitinä Sievin Säästöpankissa, missä hän oppi raha-asioita ja sen, miten tärkeä paperi vekseli on. Riikonen oli kanttori ja herrasmies. Hän sopeutui sittemmin Putkilahdessa kaupanpitäjäksi. Putkilahdessa syntyi myös pariskunnan ainoa poika Yrjö, joka sai surmansa armeijassa ollessaan. Aviomies kuoli kymmenen vuotta aikaisemmin.

”Olen kertonut monta kertaa, miten Putkilahden maisemat saivat minut ihastumaan. Keskon edustaja ehdotti meille käyntiä Jämsässä, mutta minä kysyin olisiko muuta paikkaa. Vähän vaivautuneena esittelijä mainitsi Putkilahden, johon lähdimme tutustumaan omin päin.”

Putkilahteen Riikoset jäivät. Ensin he pitivät kauppaa Oksasen kaupassa sillan toisella puolella, mutta sitten maantien levennys ja uuden sillan rakentaminen siirsivät kaupan väliaikaisesti Nuorisoseuran talolle. Uusi talo virran varrelle valmistui vuonna 1970.

”Kyllä minua aluksi hiukan hirvitti, kun kylältä väkiluvun vähetessä katosi ensin OTK:n ja sitten myös SOK:n kauppa. Aikaisemmin oli tehty yhteistyötä, lainailtu toiselta milloin hiivaa, milloin isompaa.” Kaksikymmentäkaksi vuotta Aino kuitenkin kauppaa piti, kunnes sen osti Pekka Salonen. Aino lähti talonmieheksi Osuuspankin taloon ja muutti sieltä jouluksi 1990 rivitaloon pankin naapuriin.

Putkilahtiset muistavat vielä Ainon ostoslaskut. Käsiala oli kuin opettajalla ja hän kirjoitti joka ostoksesta nimikkeen ja hinnan. Tiskin takana ja edessä oli vilskettä. Kauppias oli ehtivä ja apulaiset vireessä.

”Missähän Aino on?”
Aino Riikonen on Putkilahden kylällä tunnettu hahmo. Hän arvelee, että kylällä saattaa olla pari taloa, joissa hän ei ole käynyt. Jokavuotinen Yhteisvastuu-keräys on liikuttanut häntä joka kevät potkukelkalla, suksilla ja tuttavien autoilla kylän joka kolkkaan.

Jos Ainon ovi ei ole auki, kuuluu portailta: Tiedäksää missä Aino on. Naapureiden vastauksena on jokin näistä: Hiihtämässä, lenkillä, uimassa, jonkun pellolla auttamassa, kakkosasunnollaan Muuramessa tai sitten matkoilla jossain Euroopassa. Kerkiävä ihminen toimii lisäksi tilintarkastajana kalastuskunnalle, isännöitsijänä asuntoyhtiössään ja tarvittaessa Nuorisoseuran talolla näyttelijänä.

Aino on tottunut kilpailemaan jo pikkulottana eikä hän luovuta. Hän on osallistunut kävelytapahtumiin Jyväskylässä ja USA:n Oregonissa, jossa seikkaili yhdessä Erkko Simolan ja Kirsti Koskisen kanssa. Ylitorniossa hän tuli vasta toiseksi senioreiden hiihtokilpailussa, kun joutui itseään nuorempien seuraan. Ensi talvena hän yrittää sopivan ikäisenä 80-vuotiaiden sarjassa.

Ainoa on helppo lähestyä. Hän puhuu syntymäpaikkansa murretta ja vetää kengät jalkaansa ennen kuin apua kysyvä saa lauseensa loppuun. Kantavana voimana hänellä on ilmiselvästi kotoa peritty uskonnollisuus, joka on sallivaa ja elämänmyönteistä. Siksi hän toimii seurakunnan vapaaehtoistyössä, vanhustenkerhossa ja yhtenä Ehtikkojuhlien puuhanaisista.

Anu Linnanahde

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 9/syyskuu 2006]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke