Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Putkilahden rannoilta vesistötutkijaksi

Juuri juhannuksen alla se lopulta tapahtui: valmistuin Helsingin yliopistosta ja sain käteeni maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) paperit. Takana on reilut kuusi vuotta opiskelua, puolivuotinen opiskelijavaihto Wienissä sekä lähes kolme vuotta tutkimusapulaisen töitä Merentutkimuslaitoksella opiskelun ohessa. Pääaineenani olen opiskellut limnologiaa, jonka useimmiten kysyttäessä käännän yksinkertaisesti vesistötieteiksi. Täsmällisemmin sanottuna limnologia tarkoittaa järvien, virtavesien ja murtovesien (kuten Itämeri) fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa sekä vesistöjen suojelua. Sitä voisi luonnehtia myös opiksi vesistöjen luonnontaloudesta, niissä tapahtuvista ja niihin liittyvistä ilmiöistä, mutta soveltavana osana mukana on myös vesien käytön taloudellinen näkökulma. Itse olen pääaineeni lisäksi suorittanut opintoja mm. kalataloustieteestä, maaperäkemiasta, ympäristönsuojelutieteestä, ekologiasta ja kasvitieteestä.

Limnologian kenttäkurssi Lammin biologisella asemalla opintojen alkuvaiheessa vuonna 2001 (olen vasemmalla).

Mihin limnologit sitten työllistyvät? Useimmiten työsarka liittyy tavalla tai toisella tutkimukseen ja asiantuntijatehtäviin. Työpaikkoja voivat olla yliopistot ja tutkimuslaitokset (esim. Merentutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ja erilaiset viranomaistahot, kuten kunnat, ympäristölupavirastot, ympäristökeskukset, Metsähallitus ja ministeriöt. Lisäksi limnologit saattavat työllistyä lukuisiin vesiensuojeluyhdistyksiin ja ympäristöjärjestöihin sekä yksityiselle sektorille esim. järvikunnostuksia tekeviin konsulttiyrityksiin ja teollisuuden pariin.

Itse olen äskettäin aloittanut oman työurani tutkijana ja tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa. Seuraavien vuosien aikana tarkoitukseni on selvittää UV-säteilyn vaikutuksia vesistöjen ravinnekiertoon ja hiilivirtoihin. Tutkijana työnkuvaani kuuluu tutkimuksen toteuttaminen alusta loppuun: koejärjestelyn suunnittelu, välineiden hankinta ja huolto (mm. tiskit), vesinäytteiden ottaminen, näytteiden analysoiminen laboratoriossa, tulosten käsittely sekä tieteellisten julkaisujen laatiminen ja tulosten esittely kokouksissa. Työ on varsin itsenäistä ja lisäksi tutkijan luovassa työssä pääsee kehittämään itseään jatkuvasti ja syventämään osaamistaan monipuolisilla ja usein kansainvälisillä jatko-opintokursseilla.

Oma kiinnostukseni luontoa ja luonnonvesiä kohtaan on mitä luultavimmin peräisin lapsuuden ja nuoruuden kesistä Putkilahdessa. Nykyäänkin mieleni haikailee usein takaisin samoihin maisemiin mm. mökkeilemään Korospohjan suulle. Usein vierailut jäävät kuitenkin valitettavan lyhyiksi pitkän matkan takia. Kaipuuta maalle on jonkin verran lievittänyt asuinpaikka 10 km päässä Helsingin keskustasta keskellä Viikin peltoja ja metsiä. Varmasti useammin törmäänkin lehmälaitumiin täällä Viikissä kuin Korpilahdella käydessäni! Ainakin lähitulevaisuudessa työt pitävät minut pääkaupunkiseudulla, mutta veri vetäisi mieluusti asumaan takaisin keskiseen Suomeen.

Näin kesäaikaan ihmiset hakeutuvat mielellään vesien ääreen, jolloin vesistöjen hyvä tai huono tila kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi levätilanne tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Monella mökillä Putkilahdessakin saattaisivat löylyt jäädä heittämättä ja uimiset uimatta, mikäli järvivedessä on sinilevää. Vesistöjen rehevöityminen on monimutkainen ja monitahoinen ilmiö, mutta mielestäni yksittäinenkin ihminen voi tehdä paljon puhtaamman vesiympäristön puolesta, jos halua vain on.

Kuten moni putkilahtelainen ja mökkiasukas on varmasti todennut, vuoden 2004 alussa voimaantullut Valtioneuvoston asetus haja-asutusalueen talousjätevesien käsittelystä edellyttää entistä paremmat puhdistusjärjestelmät ja sitä kautta pienemmän vesistökuormituksen. Useilla kiinteistöillä edessä saattaa olla mittavia muutoksia jätevesijärjestelmiin. Mutta myös pienemmillä vapaaehtoisilla muutoksilla omissa toimissaan voi huomioida vesistöjä: Veneiden käymäläjätteet voidaan tyhjentää järven sijasta tarkoituksenmukaisiin keräyspisteisiin esim. satamissa. Mukava kesäinen mattojenpesu laiturilla voidaan yhtä hyvin siirtää kuivalle maalle, jolloin pesuaineiden sisältämät, leville käyttökelpoisessa muodossa olevat ravinteet eivät päädy suoraan veteen ja säästytään myös veden hygieeniseltä likaantumiselta ja kiintoaineesta johtuvalta roskaantumiselta. Näiden pienten muutosten seuraukset ovat varmasti toivottavia, sillä jäte- ja pesuvedet huonontavat veden laatua aluksi nimenomaan paikallisesti. Kukapa haluaisikaan omia rantojaan ja uintivesiään tarkoituksellisesti pilata?

Kaunista kesän jatkoa kaikille kylälehden lukijoille! Pidetäänhän Putkilahden poukamat yhteistyöllä puhtaina!

Terveisin Hanna Aarnos (o.s. Mattila)

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2006]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke