Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Lintuinfluenssasta ei toistaiseksi vaaraa Putkilahdessa

Lintuharrastajat ovat avainasemamassa lintuinfluenssan nopeassa havaitsemisessa. Kaukoputken takana putkilahtelainen vapaa-ajan asukas Hannu Allonen.

Kuva: Heikki Mahlamäki

Ajankohtaisia lisätietoja lintuinfluenssasta: www.birdlife.fi/suojelu/misc/lintuinfluenssa.shtml

Maailmalla paljon julkisuutta saanut lintuinfluenssavirus H5N1 on ollut tunnettu vuodesta 1997 lähtien, aluksi siipikarjan sairastuttajana ja myöhemmin myös villilintujen tappajana. Se on eräs linnuissa elävistä lukuisista influenssaviruksista, joka on muuntunut ärhäkäksi taudin aiheuttajaksi. Tällainen muuntautuminen on käynyt virukselle mahdolliseksi Kaakkois-Aasian lämpimässä ilmastossa suurissa siipikarjalaumoissa. Saman sukuiset A-ryhmän muuntuneet lintuinfluenssavirukset ovat aiheuttaneet kaikki pandemiat (maailmanlaajuiset epidemiat) 1900-luvulla: espanjantauti 1918, aasialainen 1956, hongkongilainen 1967. Kaksi viimeistä pandemiaa syntyi, kun virukset muuntuivat siten että lintuviruksen ja ihmisviruksen perintötekijät pääsivät yhdistymään. Näin pelätään tapahtuvan H5N1 virukselle, jos se sattuu kohtaamaan potilaan, jolla on samanaikaisesti ihmisperäisen viruksen aiheuttama influenssa. Tällaiseksi potilaaksi kelpaisi myös sika, joka voi sairastua sekä ihmis- että lintuperäisiin viruksiin.

H5N1 aiheuttama influenssa on lintujen sairaus. Se tarttuu huonosti ihmisiin ja eläimiin, mutta ei tartu ihmisestä toiseen. Tartunta vaatii erittäin voimakkaan altistuksen kosketuksen tai hengitysilman kautta, jollaisia altistuksia valitettavasti kehitysmaiden oloissa esiintyy siipikarjan ja ihmisten asuessa yhteisissä tiloissa. Lintuinfluenssaan on sairastunut maaliskuun loppupuolen tilastojen mukaan 186 ihmistä, joista 105 on kuollut. Myös kissojen on todettu saaneen virustartuntoja. Koirien ei tiedetä sairastuneen.

Lintuinfluenssa oli pitkään siipikarjan vitsaus. Syksyllä 2005 tavattiin Kiinassa suuri joukko viruksen tappamia luonnonvaraisia lintuja. Pelko taudin leviämisestä muuttolintujen mukana on edennyt jopa hysterian tasolle. Kuitenkin taudin leviäminen Aasiasta itä-länsi suunnassa Eurooppaan kulkee suuntaan, johon muuttolintuja ei liiku. On ilmeistä että luonnonvaraiset linnut ovat saaneet tartuntoja, mutta taudin leviäminen selittyy paremmin ihmisen toiminnalla, siipikarjan, lemmikkieläinten, rehun ja lannoitteiden kuljetuksilla. Taudin tarttumistiet ovat osittain arvailujen varassa.

Luonnonvaraisissa linnuissa influenssavirusten tiedetään esiintyvän ennenkaikkea vesilinnuilla. H5N1 virukseen on kuollut ennenkaikkea kyhmyjoutsenia ja useita muita, lähinnä vesilintulajeja. Ne esiintyvät talvehtimisalueellaan ja muuton aikana suurina parvina, jotka usein ruokailevat pelloilla ja rantaniityillä. Näin niillä tartunnan uhriksi joutuminen on todennäköisempää kuin hajallaan asustavilla lintulajeilla. Maailmalla tartuntoja on todettu myös haikaroista, petolinnuista, lokeista ja varislinnuista.

Euroopan alueella lintuinfluenssatapauksia on kevään edistyessä levinnyt kohti pohjoista. Kun tartuntoja on jo keskisen itämeren alueella, on odotettavissa että sairastuneita lintuja saapuu näinä päivinä Suomeenkin. Viime vuosina Suomessa villilinnuista kerätyistä sadoista virusnäytteistä ei ole H5N1 virusta löydetty, joten voidaan uskoa että oireettomia viruksen kantajia täällä ei ole ollut. Viruksen itämisaika on 2-8 vuorokautta, ja tartunnan saanut lintu kuolee nopeasti eikä siten pääse levittämään sairautta pitkään luonnossa. Viime aikoina on tosin arveltu, että jotkut vesilinnut saattaisivat pystyä elämään oireettomina viruksen kantajina pidempäänkin. On mahdollista että Putkilahdessakin yksittäisiä lintuja sairastuu tai kuolee lintuinfluenssaan, mutta kun täällä esiintyvät lajit eivät pesi suurina yhdyskuntina, eivät lintujen joukkosairastumiset ole niin todennäköisiä. Lähinnä voisi olettaa taudin harventavan rivejä Päijänteen lokkiluodoilla, muutoin yksittäiset sairastapaukset jäänevät metsien kätköihin. Lintuinfluenssan ei arvioida muodostuvan uhkaksi Suomessa pesiville lintulajeille.

Taudin leviämistä luonnonvaraisiin lintuihin ei pidetä suurena uhkana ihmisen terveyden kannalta. Tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan. Riittää, että käyttää tervettä järkeä ja normaalia hygieniaa. Kuolleen tai sairaan linnun käsittelyyn liittyy aina erilaisia bakteerien ja virusten tartuntamahdollisuuksia. Lintuinfluenssa on helppo torjua, huolellinen käsien pesu riittää estämään tartunnan. Sen torjumiseksi ei ole syytä ryhtyä tappamaan luonnonvaraisia lintuja tai tuhoamaan niiden elinalueita. Ei ole tarvetta eikä syytä lopettaa pikkulintujen talviruokintaa eikä hävittää lintujen pesäpönttöjä. Pesimäaikanahan linnut ja pesät on rauhoitettu lain määräyksellä. Siipikarjan kasvattajille on erikseen ohjeita, rajoitukset vaikuttanevat syksyllä myös metsästykseen. Mahdolliset lintujen joukkokuolemat on syytä ilmoittaa lähimmälle virkaeläinlääkärille. Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi yli viiden kuolleen joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä.

Hannu Allonen
LKT
Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen hallituksen jäsen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2006]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke