Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Keski-Suomi

I h a l a h t i n e n

Korpilahti

Korpilahti on idän ja lännen välillä Keski-Suomessa. Keski-Suomi on idän ja lännen välillä Suomessa, Suomi taas idän ja lännen välillä Euroopassa. Tämä on itsestäänselvyys, mutta ilmaisu ”idän ja lännen välillä” saa tässä tapauksessa erityistä merkitystä.

Keski-Suomi

Historiallisista maakunnistamme Keski-Suomi eroaa nimenomaan siinä, että sen ääriviivat eivät perustu keskiaikaiseen asutushistoriaan, vaan ovat pääasiassa uudella ajalla tapahtuneen asutuskehityksen ja maakunnallisen koostumisen tulos. Keski-Suomi on saanut maita neljästä eri läänistä ja kolmesta maakunnasta: Hämeestä, Savosta ja Pohjanmaasta. Päijänne muovasi pohjoisine vesistöineen Keski-Suomen elimelliseksi lääniksi teollisen kehityksen myötä.

Sijainti keskellä Suomea kuvastuu maakuntamme kansankulttuurin ristikkäisissä kerrostumissa. Voimakkain lienee savolaisuuden vaikutus (kieli, tapakulttuuri, ruokatalous, vene, reki). Mutta Hämettä on sekä suuren järven länsipuolella että Päijät-Hämeen alueella, jossa sahti on parhaimmillaan. Itse istahdan vieläkin mieluiten keskisuomalaiseen veneeseen, jollaisen Päivö-isäni 1970-luvulla teetti kasvavalle perheelleni (mestarina Tasakankaan seppä). Sillä rohkenen lähteä soutamaan Päijänteen sinisiä selkiä – mieluummin kuin hämäläis- tai savolaisveneellä.

Vielä 50-luvulla kävimme katsomassa Liikolan savupirttiä Hauhajärven pohjoispuolella. Itäistä perua olevan savupirtin rinnalle tuli lännestä ns. paritupa, johon voitiin myös sovittaa savupirtin lämmitysjärjestelmä. Edustavia esimerkkejä kansanomaisesta asumiskulttuurista ovat Konginkankaan Niemelän torppa Helsingin Seurasaaressa ja Mäkitupalaismuseo Luhangan Tammijärvellä.

Suomi on kokonaisuudessaan idän ja lännen eli kahden suuren välimerellisen säteilykeskuksen, Bysantin ja Rooman, välillä. Tämä tuntuu paitsi uskonnossa myös kansanomaisessa puuarkkitehtuurissa. Karjalan puukirkot kertaavat Bysantin perinnettä, Länsi-Suomen kivi- ja puukirkot taas Rooman perintöä. Keski-Suomen kuuluisat puukirkot – Keuruu, Petäjävesi, Pihlajavesi – rakennettiin kaikki 1700-luvun loppupuoliskolla, ja ne edustavat Roomaan palautuvaa läntistä traditiota. Niistä Petäjäveden kupolikattoinen ristikirkko on yksi maailman kulttuuriperintökohteista.

Halutessaan oppia suomea Ruotsin suurlähettiläs hakeutui Keski-Suomeen 1960-luvulla, koska keskisuomen katsotaan murteistamme olevan lähinnä kirjakieltä. Jyväskylä onkin lyseoineen, tyttökouluineen ja seminaareineen ollut 1800-luvun puolivälistä alkaen suomenkielisen kulttuurin keskus, joka muodosti varteenotettavan vastapoolin Helsingille. Seminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi Korkeakouluksi, se puolestaan myöhemmin yliopistoksi, joka on yksi maamme kansainvälisistä yliopistoista.

Kesäyliopistotoiminta alkoi Jyväskylässä jo 1900-luvun alussa. Jyväskylä oli jo sata vuotta sitten Suomen musiikkielämän kakkoskaupunki – kiitos P. J. Hannikaisen ”konserttitoimiston” (lainausmerkeissä siksi, että toiminta oli täysin yksityistä). Jyväskylän Kesä aloitti vuonna 1956 kesätapahtumien villityksen, jonka loppua ei ole näkyvissä. Putkilahden-Korpilahden kuvataideleiri oli kiinteässä yhteistyössä tämän uuden instituution kanssa.

Vaikka menetimme läänin – mitä kaikki keskisuomalaiset puoluekannasta riippumatta pahoittelivat – voimme toimia maakunnan hyväksi, se kun ei ole vain hallinnollinen vaan myös ja ennen kaikkea henkinen käsite.

		T e i v a s   O k s a l a 

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2006]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke