Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Putkilahden lintuja: pyrstötiainen

Seisahdun talvipäivänä kotimökkini nurkalla kuuntelemaan. Yöllä on satanut untuvaista pakkaslunta puiden oksille ja näkymä on sadunomainen. Jostain kuuluu selvää, melko voimakasta tirskuttelua - pyrstötiaisia! Hetken päästä ensimmäiset pienet joulukoristeet lentävät näkyville ja pian koko parvi ruokailee lähimmät melkein kosketusetäisyydellä minusta. Puiden oksilta putoilee puhtaanvalkoisia lumikiteitä ja kauniiden lintujen täydentämän luonnon kuvataulun harmonia on täydellinen. Sirkeä, muista linnunäänistä poikkeava säräyttely täyttää ilman hetkisen ajan, kunnes vaeltajat taas siirtyvät metsänreunassa eteenpäin.

Pyrstötiaisten elinehdot määrää meillä talvi ja sen ankaruus. Mikäli on liian kylmä, hakeutuvat linnut parempiin oloihin. Viime talvet ovat olleet kohtuullisen lauhoja ja pyrstötiaisia on esiintynyt meilläkin: laji on talvisella kävelylenkillä helppo tuntea kuuluvasta tirskunnastaan, joka on yhteysääni parven ruokaillessa lumisilla koivunoksilla tai männynlatvoissa. Kuluvana talvena laji tuntuu olevan edellistalvea runsaampi, kun lyhyelläkin metsälenkillä sen yleensä tapaa. Aukeiden peltojen lintu se ei ole eikä synkkien kuusikoidenkaan; sen sijaan monilajiset, osin risukkoiset ja metsänhoidollisesti ”huonot” nuoret koivikkoiset sekametsät kelpaavat sille hyvin.

Höyhenpuvultaan pyrstötiainen on erityisen kaunis, melkein kuin pieni värikäs tikkukaramelli: tumman pyrstön ja siivenreunojen sisällä on hartioissa pieni ruskea laikku, aikuisen linnun pää, rinta ja vatsapuoli ovat puhtaan valkoiset, kun siipien alla kyljissä voi nähdä aavistuksen vaaleanpunervaa häivettä. Pitkä kapea pyrstö on suunnilleen linnun ruumiin pituinen. Sukupuolet ovat samannäköiset.

Touhukkaat pienet linnut lentelevät tirskahdellen puusta puuhun tutkien ahkerasti koivunoksia. Mitä ne sieltä löytävät?

Lehtikirvat talvehtivat munina, jotka ovat halkaisijaltaan muutaman millimetrin luokkaa - siis melkoinen ravintoannos linnun kokoon nähden. Männyissä on vastaavia havukirvoja, jotka kelpaavat nekin. Pyrstötiaisen nokka on kovin pieni eikä se luultavasti kykene rikkomaan auringonkukansiementä. Jotkut lintujen ruokkijat ovat nähneet pyrstötiaisparven ruokailevan talipallolla sulassa sovussa, useampi yksilö kerrallaan. Yönsä ne viettävät samalle oksalle asettuneena, kylki kyljessä toisiaan lämmittäen. Pakkasella käperrytään yhdeksi palloksi.

teksti ja piirros
Timo Suominen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2006]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke