Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Kirje kaukaa

Kaukaa saapunut kirje

Kun minä vuosien jälkeen tänä kesänä jälleen tulin Putkilahteen, olin yllättynyt, miten hyvin minä tämän kylän vielä tunnen. Muistojen tulva lapsuuteni kesistä valtasi minut. Lapsena elää kaiken niin voimaperäisesti ja kerää muistoja loppuelämää varten.

Eräänä sateisena yönä kesällä 1967 toi taxi vanhempani ja minut (3 viikon ikäinen) Putkilahden rantaan, josta eräs mies souti meidät veneellä Huujärvelle. Isälläni oli puku päällä ja äidilläni pitkä vaalea takki ja korkokengät. He eivät tienneet, mikä heitä Suomessa odotti. He olivat seuranneet Leena ja Klaus Andersonin kutsua vierailulle. He olivat tuttuja jo Saksassa. Sanotaan, että ihmiset, jotka käyvät Suomessa, joko eivät viihdy täällä tai sitten eivät haluaisi lähteä täältä pois. Minun vanhempani kuuluvat onneksi jälkimmäiseen ryhmään.

Melkein jokaisen lapsuuteni vuoden vietimme Putkilahdessa ja siellä etupäässä Riihilahdessa. Joka vuosi odotimme veljeni kanssa malttamattomina, koska pääsemme taas matkustamaan Suomeen nähdäksemme lossin ja vanhan hiekkatien, joka johtaa Putkilahteen. Siellä saimme leikkiä pitkään. Järvi, metsä ja talo olivat kaikki meille sallittuja ollaksemme onnellisia. Paavo ja Sirpa pitivät meitä kesälapsinaan. Lähtiessämme pois itkimme usein.

Deryl ja Martina Hines sekä lapset Lucas ja Lena.

Jo lapsesta lähtien on Putkilahti ollut minulle kuin ”Paratiisi”, mutta nyt aikuisena tajuan, miten erikoinen tämä seutu tosiaan on. Putkilahdessa alkoi minun rakkauteni luontoon ja maalaiselämään. Amerikassa olen voinut toteuttaa sen. Olen jo useita vuosia asunut Kentuckyssa, jossa minulla on perhe, maata ja tila. Työskentelen biologina ja erikoisesti luonnon suojelun hyväksi.

Lena Hines ylpeänä marimekossaan.

Tänä kesänä saatoin tuoda perheeni Putkilahteen, ja iloitsin suuresti kuinka omat lapseni nauttivat lomastaan. Tunsin itseni hyvin tervetulleeksi ei vain Sirpan ja Paavon taholta, vaan myös niiden ihmisten kautta, jotka siellä tunnen. Putkilahti on ihana kylä. Eivät kaikki tämän kokoiset kylät ole niin kauniita, siistejä ja hyvin hoidettuja. Minä luulen, että siihen ovat vaikuttaneet ei ainoastaan asukkaat vaan myös epätavallisen Kyläseuran organisaatio.

Olin yllättynyt, että niin pienellä kylällä on oma lehti nettisivuineen. Olen näyttänyt tämän nettisivun useille ystävilleni Kentuckyssa. On hyvin mahdollista, että joku heistä haluaa tutustua Putkilahteen. Toivoisin, että Putkilahden asukkaat tuntisivat, kuinka kallisarvoinen heidän kotiseutunsa on ja tulee jatkossakin olemaan.

Vaikka minulle ei enää ole mahdollista tulla säännöllisesti Putkilahteen, niin tiedän, että joskus vielä palaan.

Martina Hines
Contact me at martina.hines@ky.gov

LISÄSELVITYS: Martina on lähtöisin Berliinistä. Vanhemmat ovat Manfred ja Jutta Krumm. Isä on yliopiston professori ja äiti lääkäri. Heidän ystävillään Leena ja Klaus Anderssonilla on kesämökki Huujärven rannassa. Leenan isä on entinen Putkilahden kansakoulun opettaja Lauri Venesjärvi. Teksti on Sirpa Weijon vapaasti suomentama.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2005]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke