Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Työ tekijäänsä opettaa

Putkilahden kylälehti ilmestyy kerran kuussa, mutta mitä kaikkea lehden tekoon sisältyykään ennen kuin se kolahtaa postiluukusta sisään? ”Tärkein ja samalla se vaikein asia on, että joku kirjoittaa juttuja ja hankkii juttuunsa kuvia. Harrastusmielessä ja vapaaehtoisesti niitä tehdään, sillä kirjoituksista ei makseta palkkioita”, kertoo Valto Koskinen, Putkilahden kylälehden taittaja.

”Päätoimittaja Aune Turunen on avainasemassa, sillä hänen tehtävänsä on hankkia juttuja. Hänelle voi myös ilmoittaa toiveita siitä, millaisia juttuja lehdestä halutaan lukea. Ainoa rajoitus on, että juttujen pitää liittyä Putkilahteen. ”Kun tarvittava määrä juttuja on koossa, niin Valto ja Aune valitsevat seuraavassa lehdessä julkaistavat jutut. ”Sen jälkeen valitut jutut ja kuvat asetellaan tietokoneella tehtävän lehden sivuille sillä tavalla, että lehti on mahdollisimman helppolukuinen ja mielenkiintoinen sekä päätetään, tuleeko lehdestä kahdeksan- vai kaksitoistasivuinen. Mahdolliset aukot täytetään esimerkiksi mainoksilla tai pienillä teksteillä”, Valto valaisee.

Kun lehden näköispainos on koossa, on vuorossa oikoluku, jossa jutuista pyritään poistamaan sekä asia- että kirjainvirheet. Sitten korjattu näköispainos viedään Jyväskylään painoon, jossa lehti viipyy muutaman päivän. ”Jyväskylästä 310 kappaleen painos tuodaan Putkilahteen milloin kenenkin toimesta, jolla vain sattuu kaupunkiin olevan asiaa. Sitten lehtiin liimataan osoitetarrat ja kylän ulkopuolelle menevät lehdet postitetaan. Oman kylän lehdet jaetaan talkoovoimin.

Lehden taitossa on eduksi, jos tietokoneessa on paljon voimaa ja runsaasti tilaa tallentaa lehden materiaalia. Kaksi näyttöä rinnakkain helpottaa myös todella paljon tekstien ja kuvien asettelua. Kuviakin on hyvä olla varastossa, ja vaikka kuvia onkin tuhatmäärin, niin aina jotain puuttuu.

Alun perin taittajan taidot Valto kertoo hankkineensa 1990-luvulla Espoossa asuessaan. ”Olin ostanut itselleni mikrotietokoneen ja halusin kehittyä paremmaksi tietokoneen käyttäjäksi, joten liityin PC- käyttäjät ry:seen ja kävin yhdistyksen syyskokouksessa.” Väkeä kokouksessa oli melko vähän paikalla, joten Valto päätyi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Myöhemmin yhdistyksen taittaja/päätoimittaja tahtoi jättää työnsä ja koska vapaaehtoisia virkaan ei ollut, niin Valto päätyi hoitamaan taittajan ja päätoimittajan töitä PC-käyttäjät ry:n jäsenlehteen. ”Aiemmin en ollut tehnyt kumpiakaan hommia, mutta kyllä työ tekijäänsä opettaa ja vähitellen opin tarvittavat taidot. Lehden taittaminen palveli loistavasti tavoitettani oppia käyttämään henkilökohtaista tietokonetta, siihen aikaan kun harvat osasivat käyttää tietokoneita hyvin.”

Vuonna 1996 Valto muutti Putkilahteen lapsuuden kotiinsa Lähteenmäkeen työtilanteen salliessa muuton ja jätti paikkansa PC-käyttäjät ry:ssä. Parin vuoden päästä hän päätyi Putkilahden kylälehden taittajaksi. ”Silloin lehti oli lähellä kuolemaa. Lehden perustaja, Veikko Perttula, oli muuttanut Jyväskylään eikä työkiireiden vuoksi ehtinyt enää lehteä tekemään, joten lupauduin taittajaksi, sillä homma oli jo tuttua minulle. Perttulan Anne- Maria ryhtyi päätoimittajaksi, Riikosen Marja kirjanpitäjäksi ja Perttulan Esko ilmoitusmyyjäksi. Me sitten rupesimme yhdessä kylälehteä tekemään.”

”Vuosien kuluessa mikrotietokoneet ovat muuttuneet paremmiksi ja tekniikka kehittynyt huimasti, mikä helpottaa kylälehdenkin tekoa. Hinnat ovat samalla laskeneet, mikä mahdollistaa hyvien laitteiden ja ohjelmien oston kotikäyttöön. Myös kamerat ovat kehittyneet paljon. Nykyään kuvat ovat tarkempia kuin ennen ja helpommin saatavilla”, Valto summaa lehdenteossa vuosien saatossa tapahtuneita muutoksia. Kameraakin hän on oppinut käyttämään entistä paremmin ikään kuin sivutuotteena.

”Enää lehteä en tee harjoituksen vuoksi, vaan nykyään se on harrastus, ja kuuluu olennaisena osana kyläyhdistyksen toimintaan. Kyläseuran toimintaa tehdään siitä syystä, että elinympäristö säilyisi mukavana elää, ja ketkäs muut sitä lehteä tekisivätkään ellei kyläläiset itse”, Valto toteaa. Lehden teossa vaivaa aina tunne, että aikaa on liian vähän ja kaiken voisi tehdä paremmin. Näköispainoksen tekoon minulta menee yleensä muutama ilta joka kuukausi. Koska minä teen taiton, niin yritän jättää juttujen kirjoittamisen muille, jotta kylälehden idea toteutuisi eli se ei siis olisi vain tiettyjen ihmisten tekemä, vaan juttujen tekoon osallistuisi mahdollisimman moni”, Valto miettii ja kiittelee samalla, että vähemmän aktiiviset kyläläisetkin ovat innostuneet kirjoittamaan juttuja, eikä lehti lepää vain parin ihmisen harteilla. ”Kylälehden avulla Putkilahden tiedotustoiminta on hoidettu hienosti, esimerkiksi mökkiläisille asioiden kertominen olisi melko vaikeaa ja työlästä muutoin kuin kylälehden välityksellä. ”

Veikko Perttula perusti kylälle ja kylälehdelle myös kotisivut internetiin, jotka ovat kehittyneet vuosien saatossa aina paremmiksi. ”Putkilahdella onkin nykyään loistavat sivut verrattuna muihin samankokoisiin kyliin. Myös kaikki jutut, jotka ilmestyvät Putkilahden kylälehdessä, ovat luettavissa värillisinä versioina kotisivuilta ilmaiseksi”, Valto kertoo. Hän toivoo, että joskus tulevaisuudessa paperiversiokin lehdestä voisi ilmestyä värillisenä, mutta tällä hetkellä se on korkeiden kustannusten vuoksi mahdotonta.

Saara Koskinen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2005]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke