Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Jäteilta toi mietittävää

Talousvesien käsittelyä ja yhdyskuntajätteiden keräilyä muutetaan jälleen ajan vaatimusten mukaisesti. Tarkoituksena on parantaa vesistöjen laatua ja ympäristön yleistä siisteyttä. Mutta miten?

Vastauksia moniin kysymyksiin annettiin maamiesseuran ja kyläseuran järjestämässä jäteillassa Koulupuistossa. Kuvassa Keski-Suomen ympäristökeskuksesta vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen esittelee haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen määräyksiä ja velvoitteita.

Putkilahden kyläseura ja maamiesseura järjestivät Maaseudun sivistysliiton tuella yhteisen jätehuoltoillan Koulupuistossa 30.7. Ilta kokosi runsaan osanottajamäärä (reilu 60 henkeä) ja keskustelu kävi vilkkaana. Iltaan oli kutsuttu Keski-Suomen ympäristökeskuksesta vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen kertomaan 1.1.2004 voimaan tulleen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen määräyksistä ja velvoitteista. Korpilahden kunnasta ympäristösuojelusihteeri Jukka Lappalainen täydensi Kai Voutilaisen puheenvuoroa kuntakohtaisilla asiaan liittyvillä tiedoilla sekä lisäksi hän kertoi muutoksista jätehuollon osalta vuoden 2005 alusta lukien. Jäteyrittäjä Ari Sihvonen Sihvari Oy:stä vastaili kuulijoiden kysymyksiin koskien jätteiden lajittelua ja jätekuljetuksia.

Talousjätevesiasetus tiivistettynä
Asetuksen tavoite on vähentää talousvesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen huomioon valtakunnalliset vesiensuojelutavoitteet. Asetusta sovelletaan talousvesien käsittelyyn ja johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon, jätevesistä muodostuviin lietteisiin sekä niiden keräilyyn ja käsittelyyn.

Ensimmäisenä asetuksen piirin tulivat uudisrakentajat, joita säädökset koskevat jo rakennusluvan yhteydessä 1.1.2004 alkaen. Vanhojen kiinteistöjen omistajien tehtäväksi jää ensivaiheessa tehdä selvitys kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä sekä laatia käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tarvittaessa parantaa jätevesien käsittelyä vaaditulle tasolle. Aikataulusäädökset vesivessallisissa kiinteistöissä on 31.12.2005 mennessä, vesivessattomissa kiinteistöissä 31.12.2007 mennessä ja laitteistojen sekä järjestelmien uusiminen tarvittaessa on suoritettava 31.12.2013 mennessä.

Asetuksessa asetetaan talousjäteveden käsittelylle eri puhdistustasomääräyksiä (orgaaninen ainemäärä, fosfori ja typpi). Kuormitustaso olemassa olevilla kiinteistöillä arvioidaan kiinteistöstä laaditun jätevesiselvityksen perusteella. Lisäksi arvioinnissa voidaan käyttää apuna mittaustuloksia.

Asetuksen voimaantullessa käytössä olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on parannettava tai uusittava 31.12.2013 mennessä, jos ne eivät täytä asetuksen käsittelyvaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki puolestaan edellyttävät toimenpideluvan hakemista parannustöiden osalta. Toimenpideluvan saamisen edellytyksenä puolestaan on jätevesisuunnitelma, josta tulee ilmetä tontin maaperä, pinta- ja pohjavesiolot, jätevesijärjestelmä ja sen mitoitus, odotettu puhdistustulos ja kuormitus, näytteenottojärjestelyt, järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä varo- ja hälytyslaitteet.

Rahoitusmahdollisuudet
Jätevesien käsittelyn suunnittelu ja rakentamiskustannukset saattavat maaperästä johtuen nousta melkoisiin summiin. Minimissään kustannustaso pyörii noin 3000 euron luokassa. Rahoitusta on mahdollista hakea ympäristökeskukselta, joskin pääsääntöisesti sitä kautta rahoitetaan vesiosuuskuntien ja kuntien hankkeita. Sattumanvaraista on yksittäisen kiinteistöomistajan mahdollisuus saada rahoitusta valtion taholta. Kunnilla ei myöskään ole jaossa yksityisille avustusrahoja. Kokouksessa todettiin että edullisinta olisi muodostaan osuuskuntia ja yhteenliittymiä, joihin parhaiten rahoitusta saadaan avustuksina.

Jätteiden keräilyyn muutoksia 1.1.2005 alusta
Korpilahden kunta on päättänyt lopettaa yhdyskuntajätteen keräilyn vuoden 2005 alusta. Lisäksi valmistelussa on myös hyötyjätteiden keräilyä koskevat muutokset. Tähänastiset päätökset merkitsevät siis kuivajäteastioiden katoamista jätepisteestä. Mikäli hyötyjätteenkin osalta päädytään keräilyn lopettamiseen, tarkoittaa se Virran puodin pihassa olevan jätekatoksen poistumista kyläkuvasta ja jokainen kiinteistön omistaja joutuu ratkaisemaan jätehuollon järjestelyt itse. Eli sopimukset suoraan jäteyrittäjän kanssa tulee tehdä vuoden 2004 loppuun mennessä kotitalousjätteen osalta.

Jätevesien, kuivajätteiden, hyötyjätteiden ja kaikkien muidenkin jätteiden käsittelyyn liittyvissä asioissa korpilahtelaiset voivat kysyä neuvoa kunnan ympäristönsuojelusihteeri Jukka Lappalaiselta. Puh. 014-647 295.

Jätelaissa on lajitteluvelvoite, joten jätteitä ei saa edelleenkään laittaa sekamelskana jätesäkkiin, vaan ne on lajiteltava. Kotitalousjätteen keräilymaksut hoitaa kiinteistö itse jäteyrittäjälle suoraan. Kunta on perinyt ekomaksun hyötyjätteen keräilyn osalta tähän mennessä kaikilta kiinteistöiltä, mutta jos tällä saralla tulee muutos, jää kunnan ekomaksu sitten myös pois. Kiinteistön omistajan tulee osoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle, millä tavalla kiinteistön jätehuolto on järjestetty. Keskustelussa todettiin, että varsin runsaasti on olemassa tiedon puutetta lajittelun osalta siitäkin huolimatta, että kunta on kaikkiin kiinteistöihin jakanut lajitteluoppaat. Oppaita saa lisää kunnasta ja jäteyrittäjältä. Jäteyrittäjän toive on, että mahdollisimman moni ottaisi ajoissa syksyn aikana yhteyttä jätesopimuksista ja samalla voi neuvotella myös jäteastioiden hankinnasta yrittäjän kanssa.

Edullisin tapa jätehuollon järjestämiseen on esim. tiehoitokuntien yhteiset keräilypisteet, jossa kerätään jätemaksut pisteen käyttäjiltä. Jäteautolla ei kovin pienille teille ole mahdollista mennä ja toivottavaa olisi, että jäteastiat eivät olisi kovin säiden armoilla.

amp

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 8/elokuu 2004.]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke