Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Puuveneilijän kertomaa

Kesä on veneilijöiden kulta-aikaa. Jyrki Sairo on innokas puuveneilijä, joka veneilee joka kesä Putkilahdesta käsin. Sairon vene on nimeltään m/y Anna. Sen kotisatamana toimii Kari "Nestori" Niemelän Sahanranta, joten kesäaikaan Putkilahdessa liikkuva on saattanut nähdä kauniin veneen Virtasalmen sillan pieleltä. Jyrki Sairo lupautui kertomaan kylälehdelle rakkaasta harrastuksestaan.

m/y Annan kapteeni Jyrki Sairo

Minkälainen on veneesi alkuperä?
"Veneen on rakentanut veneenveistäjä (toisessa polvessa) Kai Erikkilä Raahessa vuosina 1991-1995. Vene on veistetty ja rakennettu ns. omaan käyttöön ja on uniikkikappale eikä siten edusta mitään virallista tyyppiä.

Veneessä näkyy käsityöläisen ja ammattimiehen käden jälki: jokainen yksityiskohta on tehty taiten ja viimeistellysti, aikaa ja vaivaa säästämättä. Yksityiskohtana mainittakoon, että Kai oli isänsä kanssa myös ’katsonut’ alarungon puut metsästä.

Isänsä kuoltua Kai oli myynyt veneen Urmas Lähdesmäelle Kristiinankaupunkiin vuonna 1998. Uudella omistajalla ei kuitenkaan ollut aikaa veneillä, joten hän laittoi sen myyntiin."

Kuinka tulit valinneeksi ja ostaneeksi juuri puuveneen?
"Myynti-ilmoitus oli Äitienpäivän viikonloppuna 2000 ilmestyneessä Venepörssi-lehdessä. Minä olin monta vuotta seurannut veneitä myydään - palstoja ’sillä silmällä’. Oli kova venekuume ja olin aina haaveillut puuveneestä.

Puuveneissä on sitä jotakin: sopivat suomalaiseen järvimaisemaan, eivät pidä kovaa ääntä ja uivat kauniisti tekemättä suurta peräaaltoa ranta-asukkaiden haitaksi. Lisäksi polttoaineen kulutus on vain kymmenesosa verrattuna liukuvaan lasikuituveneeseen. Soitin myyjälle, menin katsomaan venettä Kristiinankaupunkiin, tein elämäni nopeimmat kaupat ja kaunis puuvene oli minun."

Kuinka ensimmäinen veneilykausi sujui?
"Ensimmäisenä kesänä veneilimme jo nuoruudessa tutuksi tulleella Päijänteellä. Pohjoisin käyntikohde oli Laukaa ja eteläisin Vääksyn kanava. Erityisesti mieleen jäi kova ukkosmyrsky 15.7.2000, jolloin olimme Harasaari Open - kalastuskilpailussa Harasaaressa, keskellä Vanhan selkää. Koko päivän oli tuullut pohjoisesta aika navakasti. Kilvensalon alueen mökkiyhteisö oli rantautunut Harasaaren länsipuolelle tukiasemana Esko Jokisen lossi. Luultiin jo, että tyyntyy illaksi ja kalastuskilpailu alkoi. Varsin nopeasti tuulen suunta muuttui ja ukkosrintama lähestyi etelän suunnasta. Tuuli nostatti todella kovat aallot. Saimme kuitenkin pidettyä ’miesvoimin’ venettä niin, että vaurioilta säästyttiin. Toisin kävi vastarannalla Jämsän puolella: huomattava määrä metsää kaatui.

Kalastuskilpailun voitti ylivoimaisesti Annikki Rantalainen. Kausi jatkui lokakuun puoleen väliin ja m/y Anna talvehti Korpilahdella ensimmäisen talven. Ensimmäisen kauden aikana lokiin kertyi 994 merimailia (=1,85 km)."

m/y Anna

Kesällä 2001 seikkailit Saimaalle asti. Kuinka tämä oli mahdollista?
"Venemessuilla Helsingissä helmikuussa 2001 sain käsiini Luonnollisesti Saimaalle! - vene-matkailuoppaan. Oppaassa kerrottiin ns. kumikanavista eli veneiden siirtomahdollisuuksista vesistöjen välillä. Seikkailukärpänen puri ja ei kun karttakauppaan hankkimaan tarvittavat merikortit ja kanavaoppaat. 1.7.2001 köydet irtosivat Sahanrannasta ja matka ylävesien kautta Saimaalle alkoi. Reitti oli lyhyesti seuraava: Jyväskylä - Keiteleen kanava - Konnevesi - Pielavesi.

Pielavedeltä matka jatkui traktorivetoisella trailerilla Maaningan Tuovilanlahteen (20 km). Sieltä matka jatkui Kallavedelle ja Kuopioon, edelleen Vehmersalmelle ja sieltä Heinävedelle. ’Kiipesimme’ myös Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien kautta (korkeusero n. 20 m) Saimaan latvavesille Juojärvelle ja vierailimme Valamon luostarissa. Juojärvi on lähes samalla korkeudella kuin esihistoriallisena aikana (n.100 metriä meren pinnan yläpuolella). Sitten suuntasimme Heinäveden reittiä etelään, Savonlinnan kautta Punkaharjulle. Punkaharjulta eteläistä reittiä Sulkavalle ja Puumalaan, josta matka jatkui Mikkeliin. Mikkelistä oli vuorossa taas ’kumikanava’, eli trailerikuljetus Heinolaan, josta Kalkkisten kanavan kautta takaisin Päijänteelle.

M/y Anna kiinnittyi takaisin Sahanrantaan 31.7.2003 ja maileja lokiin oli kertynyt 610. Sään haltija oli ollut koko matkan ajan suosiollinen ja sadepäivämerkintöjä lokikirjaan tuli vähän. Saimaa jäi mieleen erityisesti upeista retki- ja luonnonsatamistaan."

Puuveneistä puhuttaessa mieleen tulevat usein puisen veneen vaatimat hoitotoimenpiteet. Minkälaisia toimenpiteitä m/y Anna on vaatinut?
"Talvikaudeksi 2001/2002 m/y Anna nostettiin ylös Putkilahteen ja talvehtimispaikka löytyi Salmelan riihestä, joka onkin ihanteellinen paikka puuveneelle. Kansirakenteiden lakkapinnoissa oli alkanut näkymään harmaantumista ja hiushalkeamia. Ei pitänyt olla vielä kannen hionta edessä! Selvisi kuitenkin, että muuten niin ammattitaitoinen veistäjä oli valinnut kanteen väärän tyyppisen, lasittuvan lakan.

Kävin Summassa ja Kotkassa Kotkan Puuvenekeskuksessa haastattelemassa alan ammattilaisia, hankin kirjallisuutta ja opiskelin puun kyllästämiseen liittyviä asioita. Ja kevättalven viikonloppuina m/y Annan kannesta hiottiin väärät lakat pois! Sitten alkoi kyllästäminen kylmäpuristetulla pella- vaöljyllä, johon oli lisätty n. kolmannes Aspergol-nimistä homeenesto-ainetta. Kyllästäminen jatkui neljän viikonlopun ajan.

Sitten puu ja kylläste ’rauhoittuivat’ lähes kuukauden, jonka jälkeen alkoi lakkaus pellava- ja kiinanpuuöljypohjaisella, täysin liotinvapaalla Le Tonkinois-lakalla. Lakan erikoisuus on se, että se ei kovetu täysin kovaksi vaan jää kimmoisaksi, joten se elää puun mukana. Lisäksi se on erittäin hyvin kulutusta ja auringon ultraviolettisäteilyä kestävä. Kahdeksan kerrosta lakkaa kanteen ja m/y Anna oli kuin karamelli."

Sittemmin Sairon matkat veneellä ovat ulottuneet pitkälle. Kesällä 2002 hän ehti Venäjän kautta aina Kotkaan saakka Kotkan kansainvälisille puuvenemessuille, joilla m/y Anna sijoittui neljänneksi Kaunein Puuvene-yleisöäänestyksessä. Kesällä 2003 suuntana olivat Pohjois-Karjala ja Pielinen. Ties minne m/y Anna suuntaa tänä kesänä.

S.S.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2004.]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke