Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Kesäasunnosta vakioasunnoksi?

Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko ihmisiä haaveilee ja suunnittelee muuttavansa pysyvästi tai määräajaksi mökille. Myös sisäasiainministeriössä on havahduttu siihen, että loma-asuntojen entistä pitkäaikaisempi vuosittainen käyttö tukee varsinkin väestöään menettävien pienten kuntien elinkelpoisuutta ja palvelujen säilymistä.

Vapaa-ajan asuminen on maaseudun suuri mahdollisuus. Mökkien säännöllisiä käyttäjiä on nimittäin 1,8 miljoonaa ja mökkeilyn ympärillä pyörii vuosittain 170 miljoonaa euroa.

Vapaa-ajan asunnot ovat muuttumassa yhä enemmän kakkosasunnoiksi ja osaksi ykkösasunnoiksi.
Kuva: Honkakartano Oy

Tämä aihealue tuli käsittelyyn myös Kylä kelpaa! - asumismessuilla, kun Putkilahden koulupuistoon kokoonnuttiin 16.7.2003 keskustelemaan kesäasunnon muuttamisesta vakioasunnoksi.

Paneelikeskustelun asiantuntijoiksi olivat saapuneet Vapaa-ajan asunnot ry:n puheenjohtaja Tuula Natunen, aluekehitysneuvos Matti Sipponen sisäministeriöstä, Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pertti Parkkonen Keski-Suomen Liitosta sekä kyläasiamies Jaana Salonen, joka edusti Keski-Suomen kylät ry:tä. Paneelin puheenjohtajana toimi Anne-Maria Perttula.

Ennen varsinaisen keskustelun aloitusta jokainen paikalle saapuneista asiantuntijoista piti alustuksen, jossa he käsittelivät illan teemaa. Kaikki suhtautuivat aiheeseen erittäin myönteisesti, mutta kun varsinainen keskustelu alkoi, ei kesäasunnon muuttaminen vakioasunnoksi tuntunutkaan enää niin ongelmattomalta. Erityisesti kaavoitus-asiat puhuttivat.

Loma-asunto muuttuu vakioasunnoksi poikkeamispäätöksellä
Vuoden 2000 alusta voimaantullut maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rantarakentamisen ehdot ja edellytykset. Laissa säädetään velvoitteesta suunnitella rannat ennen rakentamista. Olemassa olevan loma-asunnon muuttamiseen pysyvään asumiseen tarvitaan poikkeamispäätös, jos kaava puuttuu tai jo voimassa olevasta kaavasta halutaan poiketa. Tällaisista käyttötarkoituksen muutoksista päättää kunta.

Reijo Urtti kertoi, että arvioituaan rantayleiskaavan pohjalta kokonaisuutta kunta tekee päätöksen siitä, onko mökki valmis asuttavaksi. "Rakennusoikeutta määriteltäessä on myös otettava huomioon sen vaikutus naapureihin", kunnanjohtaja Urtti kertoi. "On ongelmallista, jos poikkeus muuttuu yleissäännöksi." Tuula Natunen, joka oli aikaisemmin alustuksessaan puoltanut suomalaisen perusoikeudeksi kuuluvan mahdollisuus muuttaa asumaan sinne, minne haluaa, kommentoi tätä seuraavasti: "Suomessa on tilaa. Pitääkö asua ahtaasti?" Urtti selitti kuitenkin, että lain mukaan maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti.

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki nousi keskusteluun myös siksi, koska se antaa kansalaisille useita mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen eri vaiheissa. Erityisesti yleisöstä moitittiin lakia, sillä sen sivullisille tarjoamat "valitusmahdollisuudet" koettiin esteinä, jotka kykenevät kaatamaan kaikenlaiset rakennushankkeet. Matti Sipponen sisäasiainministeriöstä myönsi, että valitukset ovat todellakin lisääntyneet uuden lain voimaantulon myötä, mutta epäili, että kyse on ehkä vain uutuudenviehätyksestä. "Se vähentää valituksia, jos kaava on alunperin hyvä", Pertti Parkkonen kommentoi.

Myös ympäristökeskus sai osansa kritiikistä niin yleisön kuin paneelinkin jäsenten taholta. Pelkkä kunnan myönteinen poikkeamispäätös ei nimittäin aina riitä, sillä rantarakentamista koskevat poikkeamiset kaavoittamattomilla alueilla kuuluvat viime kädessä alueellisten ympäristökeskusten käsiteltäviksi, jotka mm. varmistavat, että vakioasunnoiksi muutettavien loma-asuntojen vesi- ja jätehuolto hoidetaan hyvin. Ympäristökeskuksen edustaja oli kuitenkin estynyt saapumasta paikalle kommentoimaan lakia.

Keitä kunta haluaa ja kuvittelee saavansa?
Keskustelu eteni toiseen vahvaan aiheeseensa, kun Jaana Salonen tiedusteli Urtilta, onko rakennusoikeus suurin kysymys kesäasunnon muuttamisessa vakioasunnoksi. Urtti vastasi, että mitoitus kokonaisuutena on tärkeintä.

Tästä alkoi keskustelu siitä, minkälaiset ihmiset ylipäätään ovat kiinnostuneita muuttamaan kesäasuntoihinsa ympärivuotisiksi asukkaiksi ja ovatko he "haluttuja" kunnan näkökulmasta, sillä kunta on velvollinen järjestämään erinäisiä palveluja (esim. koulukyydit) vakituisille asukkailleen.

Paneelin puheenjohtaja Anne-Maria Perttula selitti skeptisyyden johtuvan siitä, että valtio on asettanut kunnille niin paljon tehtäviä. Perttula heitti ilmaan kysymyksen mm. siitä, kyetäänkö suurille ikäluokille tarjoamaan palveluja. (Tutkimusten mukaan juuri suurissa ikäluokissa on kiinnostusta palata kotiseuduille eläkevuosiksi.)

Yleisöstä keskustelua kommentoitiin mm. seuraavasti: "Ketä kunta haluaa ja kuvittelee saavansa?" ja muistutettiin myös, että vakituinen asukas maksaa veroa kunnalle ja että ihminen, joka haluaa muuttaa maalle, on varallisuutta. "Palveluita tarvitsevat molemmat, niin vakituiset asukkaat kuin loma-asukkaat. Tuotetaan ne yhdessä", sanoi eräs yleisön jäsen.

S.S.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2004.]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke